RS 5/18: Niinistö sai vahvan mandaatin – ja hän tarvitsee sen

Sauli Niinistö jatkaa Suomen presidenttinä seuraavat kuusi vuotta erittäin vahvalla valtakirjalla.

Niinistö sai 62,7 prosenttia äänistä ja teki samalla poliittista historiaa – Suomen presidenttiä ei ole koskaan ennen valittu suoran kansanvaalin ensimmäisellä kierroksella.
Lähimmäs Niinistön saamaa äänisaalista pääsi Mauno Koivisto vuonna 1988, kun hän sai 48,9 prosenttia äänistä.

Salosta kotoisin olevan 69-vuotiaan varatuomari Sauli Väinämö Niinistön toinen kausi alkaa virallisesti helmikuun ensimmäisenä päivänä.

Hän on Suomella töissä seuraavat kuusi vuotta, eli vuoteen 2024 saakka.

Presidentti Niinistö sai vaaleissa vahvan mandaatin – ja hän tarvitsee sen.

Kun Sauli Niinistö kuusi vuotta sitten, maaliskuussa 2012, antoi juhlallisen vakuutuksen eduskunnan edessä, elettiin aivan toisenlaisessa maailmassa.

Itä-Ukrainan kriisi ja Krimin miehitys vuonna 2014 ja sitä seurannut pakotteiden ja vastapakotteiden kierre ovat olleet vaikeaa ja tukalaa aikaa Suomen ja myös Ruotsin valtiojohdolle.

Jalat maan pinnalla pitävä suhteiden hoito ulkovaltoihin on ollut Niinistön toimintalinja, ja niinpä hän on pitänyt säännöllisesti yhteyttä Venäjälle ja presidentti Putiniin myös levottomina aikoina.

Suomessa kotimaan politiikkaa ja EU-asioita hoitaa hallitus, mutta tasavallan kansainväliset suhteet Euroopan unionin ulkopuolella oleviin maihin kuuluvat presidentille. Perustuslain mukaan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa hallituksen kanssa.

Perinteisessä ulkopolitiikassa presidentti Niinistön asema on vahva.
Hän on ottanut selkeästi johdon ja hoitanut yhteydenpidon Venäjän, Yhdysvaltain ja Kiinan johtajiin.

Niinistön asema on vahva myös, kun Suomessa lähivuosina keskustellaan turvallisuuspoliittisista valinnoista. Keskustelua Nato-jäsenyydestä ei voida välttää, mutta tilannetta rauhoittaa presidentti Niinistön selkeä ilmoitus, että hän ei ole tällä hetkellä muuttamassa Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta.