RS 51/17: Eläkeikä nousee 64 vuoteen

Eläkepommi on räjähtämässä käsiin niin Suomessa kuin Ruotsissakin.
Eläkeläisten määrä kasvaa kasvamistaan, ihmiset hankkivat yhä vähemmän lapsia ja työssäkäyvien määrä pienenee. Sama ongelma koskee kaikkia Euroopan maita. EU:sta on tulossa harmaapäiden valtakunta.

Ratkaisuja väestön ikääntymisongelmaan on kaksi: työvoiman maahanmuuton lisääminen ja yleisen eläkeiän nostaminen. Eläkeiän nostaminen on aina poliittisesti vaikea ja tunteita herättävä kysymys, jota palkansaajien järjestöt ovat yleensä vastustaneet.

Ruotsin puolueet ovat vihdoin päässeet sopuun eläkeiän nostamisesta.
Vuoteen 2026 mennessä eläkeiän alaraja nousee portaittain 64 vuoteen. Tällä hetkellä alaraja Ruotsissa on 61 vuotta.

Myös eläkkeen yläikäraja nousee, ensin 68 vuoteen vuonna 2020 ja sen jälkeen 69 vuoteen 2023 mennessä. Nykyisin eläkkeelle on jäätävä viimeistään 67-vuotiaana.

Päätöksen esitelleet hallitus ja neljä allianssipuoluetta perustelivat eläkeiän nostoa keskimääräisen eliniän nousulla, minkä vuoksi tarvitaan enemmän työvuosia eläkkeiden rahoittamiseksi.

Niin Suomessa kuin Ruotsissakin on tultu tilanteeseen, jossa eläkemaksut eivät enää kata maksettuja eläkkeitä. Työuria on saatava pidennettyä.

Monissa Euroopan maissa on tehty samantyyppisiä ratkaisuja.
Suomessa vanhuuseläkkeen alaraja on päätetty nostaa vaiheittain 65 ikävuoteen 2025 mennessä, ja vanhuuseläkkeen yläraja nousee 70 vuoteen 2027 mennessä.

Eläkeiän nosto oli tämän vaalikauden tärkein ja suurin poliittinen päätös: se koskee kaikkia, jotka eivät vielä ole täyttäneet 60 vuotta.
Kyseessä on myös suurin muutos eläkejärjestelmässä sitten vuoden 1994.

Ruotsin päättäjiltä laajapohjainen eläkepäätös oli melkoinen voimannäyttö.
Se on myös hyvä signaali äänestäjille: huolimatta siitä, että ensi vuoden vaaleihin on vain yhdeksän kuukautta aikaa, kuusi valtiopäivien kahdeksasta puolueesta kykeni sopimaan uudet, pitkäjänteiset pelisäännöt eläkejärjestelmälle.