RS 50/16: Tuikitärkeä ruosumedia

Riippumaton, puolueeton ja luotettava tiedonvälitys on kansanvallan perusedellytys, ja meillä yleisradioyhtiöt ovat sen kulmakivi. Erityisen tärkeä riippumaton yleisradio on vähemmistöille, joihin myös ruotsinsuomalaiset kuuluvat.
Kriisiaikoina riippumaton tiedonvälitys on kansakunnalle elintärkeä asia. Niinpä ei ole ollenkaan samantekevää, millä tavalla sen asiat järjestetään.

Radionkuuntelutekniikan osalta Pohjoismaat ovat kukin valinneet oman tiensä. Norjan valtiopäivät eli Stortinget päätti viime viikolla, että FM-lähetykset lopetetaan vuoden 2017 aikana ja radiosta tulee pelkästään digitaalinen.
Suomi ja Ruotsi sen sijaan pitävät kiinni perinteisestä FM-tekniikasta. Suomessa digitaalisuunnitelmista luovuttiin jo vuonna 2005 ja Ruotsissa 2015.

Toimiva rahoitusmalli on myös tärkeä. Suomessa julkisen palvelun rahoitus pantiin uusiksi vuoden 2013 alussa, kun tv-lupamaksusta luovuttiin ja se korvattiin Yle-verolla, joka määräytyy kunkin veronmaksajan ansiotulojen mukaan. Ylen rahoitus siirrettiin näin osaksi valtion budjettia ja samalla myös lähemmäksi hallitusvaltaa ja poliittista ohjailua.

Ruotsissa ja Norjassa julkisen palvelun radio- ja tv-toiminta rahoitetaan keräämällä tv-vastaanottimien haltijoilta perinteinen tv-lupamaksu (radio- och tv-avgift). Ruotsissa ns. public service -komitea ehdotti mietinnössään syksyllä 2012, että nykyinen tv- ja radiolupamaksu poistettaisiin ja toiminta rahoitettaisiin Suomen mallin mukaisesti yli 18-vuotiailta kerättävällä verolla.

Valtionvarainministeriö esitti kritiikkiä koskien veroa, ja hallituspuolueiden piirissä oli myös erimielisyyttä asiasta. Niinpä kulttuuriministeriö päätti, että asiasta tarvitaan lisäselvityksiä, ja että tv- ja radiolupamaksu pysyy nykymuotoisena ainakin vuodet 2014–2020.

Järjestely toimii yhä hyvin, sillä noin 90% ruotsalaisista maksaa lupamaksunsa tunnollisesti. Julkisen palvelun rahoittamisessa lupamaksujärjestelmä on ehdottomasti paras rahoitusmalli, koska se takaa sen, että tiedonvälitys on riippumatonta poliittisista ja taloudellisista suhdanteista.

Ruotsinsuomalaiset ovat maan suurin kielellinen ja kansallinen vähemmistö.
He ovat myös kaikkein uskollisimpia tv-lupamaksun maksajia, ja he suosivat perinteisiä radio- ja tv-vastaanottimia.
Niinpä ruotsinsuomalaisten itse tuottamaa, ruotsinsuomalaisten asioista kertovaa ohjelmaa kaivattaisiin huomattavasti enemmän valtakunnallisten tv-kanavien ohjelmistoon.
Toivelistalla on myös oma ruotsinsuomalainen valtakunnallinen tv-kanava ja radiokanava, joka lähettää samalla FM-taajuudella koko maassa ympäri vuorokauden.

Kun ruosumediasta puhutaan, ei pidä unohtaa printtimediaa. Lehdistöllä on myös julkisen palvelun tehtävä ennen kaikkea paikallisten uutisten välittäjänä.
Ruotsin Suomalainen -lehti täyttää tätä tehtävää kertomalla niistä ruotsinsuomalaisia koskevista asioista ja tapahtumista, joista muut mediat eivät kerro.