RS 5/25: Pohjoismaisen yhteistyön uusimmat kehityskulut

Pohjoismainen yhteistyö on viime vuosina tiivistynyt merkittävästi.

Lähtökohtaisesti Pohjolan kansanvaltaiset hyvinvointivaltiot Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti ovat arvoperustaltaan ja kulttuurisesti hyvin lähellä toisiaan, samaa maata.

Talouden mittareilla mitattuina ”Liittovaltio Pohjola” eli viisi pohjoismaata yhdessä kuuluvat maailman 10 suurimman talouden joukkoon. Jos Pohjoismaat muodostaisivat liittovaltion, saisi se itsestään selvän paikan G20-maiden pöydässä.

Yhteistyöllä on pitkät perinteet. Vuonna 1954 tehdyt sopimukset Pohjoismaiden yhteisistä työmarkkinoista ja maiden välisestä passivapaudesta sekä vuonna 1955 tehty sopimus pohjoismaisesta sosiaaliturvasta ovat yhteistyön suuria saavutuksia.

Pohjoismaissa asuvat voivat äänestää asuinmaansa kunnallisvaaleissa ja saavat ilmoitusmenettelyllä kaksoiskansalaisuuden Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Islannissa.

Kun Suomi ja Ruotsi hyväksyttiin Pohjois-Atlannin puolustusliiton jäseniksi, kuuluvat kaikki Pohjoismaat nyt Natoon, mikä on tiivistänyt yhteistötä entisestään.

Tanskalle kuuluva maailman suurin saari Grönlanti on noussut otsikoihin viime päivinä. Tämä johtuu Yhdysvaltain uuden johdon tekemistä aloitteista, joissa ilmaistaan voimakas halu lisätä yhteistyötä USA:n ja Grönlannin välillä.

Tilanteen tekee mielenkiintoiseksi se, että grönlantilaisten keskuudessa on kasvavaa halua itsenäistyä.

Vaikuttaa siltä, että grönlantilaiset aikovat järjestää itsenäistymistä koskevan kansanäänestyksen kevään kuluessa. Grönlannin pääministeri Mute B. Edege sanoi vuoden 2025 alussa, että työ itsenäisen Grönlannin luomiseksi on jo alkanut ja että itsenäisyyttä koskeva kansanäänestys voitaisiin järjestää keväällä 2025 samoihin aikoihin kun Grönlannissa on yleiset vaalit.

Jos Grönlanti itsenäistyy, syntyy pohjoismaisessa yhteistyössä uusi mielenkiintoinen tilanne: itsenäinen Grönlanti joutuu määrittelemään suhteensa muihin valtioihin, ennen kaikkea muihin Pohjoismaihin.