RS 48/19: Ruotsinsuomalainen kulttuuriperintö
Kun itsenäinen Suomi täytti 100 vuotta, opetusministeriö nimesi 52 suomalaista kohdetta elävän perinnön kansalliseen luetteloon.
Luettelossa on mukana useita suomalaisia juhlaperinteitä ja tapoja, kuten hautausmaalla käynti jouluaattona, joulurauhan julistus Turussa, saunominen, suomalainen joulupukkiperinne ja työväen vappu.
Musiikki ja tanssi, kuten kaustislainen viulunsoitto, lavatanssit, suomalainen tango ja Suomen romanien lauluperinne ovat myös mukana.
Suullisessa perinteessä listassa on mukana laihialainen nuukuus, käsityötaidossa kansallispuvun valmistaminen ja räsymaton kudonta.
Ruokaperinteessä kalakukko ja olutkulttuuri, peleissä ja leikeissä Jukolan viesti, kyykkä, mölkyn pelaaminen, pesäpallo ja tukkilaiskisat kuuluvat suomalaiseen elävään kulttuuriperintöön.
Suomalainen luontosuhde, jokamiehenoikeudet, sienestys, tervanpoltto ja Tornionjoen koskikalastus ovat myös mukana perintöluettelossa.
Ruotsinsuomalaiset ovat suomalaisen kulttuuriperinnön ylläpitäjiä Ruotsissa. Suomalaiset juhlaperinteet ja perinneruuat, saunominen ja suomalainen tango ovat monelle osa elämää niin arjessa kuin juhlassa.
Ruotsinsuomalaisilla on myös oma kulttuuriperintö. Esimerkiksi Värmlannin suomalaismetsät ja vuosisatoja sitten alueella eläneiden metsäsuomalaisten muistoa kantavat museot ovat olennainen osa tätä perintöä.
Nykypäivän elävää kulttuuriperintöä edustaa tulevan viikonlopun Vuoden Ruotsinsuomalaiset -gaala, jossa selviää, kenestä tulee vuoden Ruotsinsuomalainen ja vuoden Nuori Ruotsinsuomalainen.
Tilaisuudessa jaetaan myös ensimmäistä kertaa elämäntyöpalkinto uraauurtavasta työstä ruotsinsuomalaisuuden hyväksi.