RS 47/16: Supervaalivuosi 2018 lähestyy

Vuosi 2016 alkaa olla lopuillaan. Itsenäinen Suomi täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Vuosi 2017 tulee olemaan vauhdikas politiikan rintamalla niin Suomessa kuin Ruotsissa, kun seuraava vuosi 2018 on vaalivuosi molemmissa maissa.

Blokkipolitiikka on vallinnut Ruotsissa vuosikymmeniä ja 2018 vaaleissa vastakkain ovat porvareiden ja punavihreiden allianssit. Vaaleista on tulossa jännittävät, sillä gallupit kertovat, että kahden allianssin kilpa on hyvin tasaväkinen.
Suomessa eletään myös jännittäviä hetkiä, kun maa käy presidentinvaaliin tammikuussa 2018.

Ruotsinsuomalaisia ehdokkaita on perinteisesti löytynyt kaikkien puolueiden listoilta kaikkialta maassa. Vuoden 2014 valtiopäivien suomalaisjoukkue vahvistui ja hallitus sai Ruotsin historian ensimmäisen suomen kieltä puhuvan ministerin, kun haaparantalainen Sven-Erik Bucht valittiin maaseutuministeriksi.

Ruotsinsuomalaisille tärkeitä vaalikysymyksiä ovat ennen kaikkea suomen kielen asema ja hallintoalue. Ruotsinsuomalaisten on näidenkin vaalien alla syytä pitää huoli siitä, että vähemmistölle tärkeät asia pysyvät näkyvästi esillä puolueiden kampanjoissa.

Ruotsin hallitus nimitti syksyllä kansanpuolueen veteraanipoliitikko Lennart Rohdinin tekemään vähemmistölakia koskevaa selvitystä.
Selvitys valmistuu vuoden 2017 kesäkuuhun mennessä. Rohdinilta odotetaan konkreettisia ehdotuksia siitä, miten ruotsinsuomalaisille ja muille kansallisille vähemmistöille taataan niille kuuluvat oikeudet.

Ruotsin hallitus ei korottanut vuoden 2016 eikä myöskään 2017 budjettiesityksissä kansallisten vähemmistöjen määrärahoja. Tämän vuoksi suomen kielen hallintoalueeseen hakeneet kunnat Gislaved, Järfälla, Laxå, Skellefteå, Söderhamn ja Örnsköldsvik, meänkielen alueeseen hakenut Luulaja sekä saamen kielen hallintoalueeseen hakeneet Åsele ja Sundsvall pääsevät lain piiriin aikaisintaan vuoden 2018 alusta.

Valtiovalta on viivytellut asiassa turhaan. Ruotsin hallitus olisi aivan hyvin voinut hyväksyä uudet kunnat mukaan jo 2015 syksyllä.
Ehkäpä valtionapumääräraha kuntaa kohden olisi jäänyt odotettua pienemmäksi, mutta olennaista vähemmistölaissa on sen kunnille tuomat velvoitteet suomenkielisen esikoulun, vanhustenhoidon ja tiedotuksen järjestämisessä.

Gislavedin ja muiden hakijakuntien ruotsinsuomalaiset olisi ilman muuta pitänyt päästä nauttimaan lain tuomista eduista jo 2016 alusta ilman turhaa vetkuttelua.
Ja unohtaa ei saa myöskään sitä, että paikallinen ruotsinsuomalainen kenttäväki on tehnyt valtavasti työtä asian eteen.