RS 46/16: Suomen uusi suurlähettiläs
Presidentti Sauli Niinistö nimitti perjantaina ulkoasiainneuvos Matti Anttosen Suomen uudeksi suurlähettilääksi Tukholmaan.
Anttonen on erittäin kokenut diplomaatti. Hän on toiminut ulkoministeriössä eri tehtävissä vuodesta 1986 alkaen, muun muassa Venäjä-asioiden parissa.
Vuosina 2008–2012 hän työskenteli Suomen suurlähettiläänä Moskovassa. Hän on lisäksi toiminut muun muassa ulkoministeriön Venäjä-yksikön päällikkönä, Washingtonin suurlähetystössä edustuston päällikön sijaisena sekä Suomen pysyvässä edustustossa Genevessä.
Monet suomalaisen yhteiskunnan raskaan sarjan vaikuttajat ovat toimineet Tukholman suurlähettiläänä.
Tunnetuin heistä on presidentti Juho Kusti Paasikivi, joka toimi tehtävässä joulukuusta 1936 aina talvisodan syttymiseen 30.11.1939 saakka.
Paasikivi nousi sodanjälkeisinä vuosina Suomen kiistämättömäksi johtohahmoksi, presidenttinä hän toimi vuosina 1946-1956.
Sakari Tuomioja, Tukholman suurlähettiläs vuosina 1961–1964 oli ensimmäinen suomalainen korkeissa YK-tehtävissä. Ennen diplomaattiuraansa Tuomioja teki poliittista uraa Suomen edistyspuolueessa ja toimi 50-luvun alussa Suomen pääministerinä.
Nykypäivän suomalaiset tuntevat hänet tunnetun suomalaisen poliitikon Erkki Tuomiojan isänä.
Suomen ulkopolitiikan näkyvimpiin toimijoihin ja kommentoijiin lukeutunut ministeri Max Jakobson oli lähettilään viran haltija vuosina 1972–1974.
Suomen pysyvänä edustajana YK:ssa 1965–1972 toiminut Jakobson oli 70-luvun alussa erittäin vahvasti ehdolla YK:n pääsihteeriksi.
Max Jakobson kiteytti suurlähettilään roolin seuraavasti: ellei tämä itse aktiivisesti pysty pitämään käsissään maiden välisten suhteiden olennaisten kysymysten hoitoa, hänen toimintansa jää pelkästään virallisen hotelli- ja ravitsemusliikkeen johtamiseksi.
Suomen Tukholman suurlähetystö on Suomen valtion vanhin edustusto ulkomailla, se avattiin virallisesti tammikuussa 1918 toimittuaan sitä ennen epävirallisena Suomen asiain toimituskuntana Tukholmassa.
Kyseessä on myös Suomen ehkäpä tärkein edustusto maailmalla, tehtävänään palvella yli 120 000 Ruotsissa pysyvästi asuvaa Suomen kansalaista heidän passi- ja muissa asioissaan.
Suomen ja Ruotsin erityissuhde eli maantieteellinen läheisyys, läheiset suhteet ja molemmissa maissa vallitseva voimakas tahto kehittää maiden välistä yhteistyötä korostavat Tukholman lähetystön erityisasemaa.
Ruotsinsuomalaisten kannalta tärkeä tavoite on lähetystön rooli suomalaisen kulttuurielämän tuntemuksen ja suomen kielen aseman edistäjänä Ruotsissa.