RS 44/25: Suomalaismetsät halutaan maailmanperinnöksi

Värmlannin lääninhallitus hakee Riksantikvarieämbetiltä, joka on Ruotsin kulttuuriperinnöstä vastaava viranomainen, että Värmlannin suomalaismetsät nimitettäisiin maailman kulttuuriperinnöksi ja Finnskogen pääsisi mukaan Unescon maailmanperintölistaan.

Suomalaismetsät ovat osa Skandinavian historiaa ja sinne muuttivat suomalaiset 1500- ja 1600-luvuilla ja loivat oman luontoa lähellä olevan kulttuuriperinnön.

Värmlannin maaherra Georg Andren nostaa esille neljä metsäsuomalaistilaa, jotka ovat hyvin säilyneitä, mutta tarvitsevat suojaa ja tukea, jonka maailmanperintöstatus antaa.

Työ Värmlannin suomalaismetsien saamiseksi Unescon maailmanperintölistalle on pantu vireille jo vuonna 2018, kertoo Värmlannin museo. Metsäsuomalaiset olivat 1600-1800-luvulla Savosta ja Pohjois-Hämeestä Keski-Ruotsin metsiin, mutta myös Norjan puolelle muuttaneita suomalaisia uudisraivaajia ja kaskenpolttajia. Metsäsuomalaisia 1800-luvun alussa tutkineen Kaarle Akseli Gottlundin mukaan suomen kieltä puhuvia metsäsuomalaisia eli yli sadassa Keski-Ruotsin pitäjässä, yhteensä yli 50 000 henkeä, eniten Värmlannissa.

Ruotsinsuomalaisten päivää vietetään nykyisin vuosittain 24. helmikuuta Kaarle Akseli Gottlundin syntymäpäivän muistoksi.

Metsäsuomalaisten elämästä ja historiasta kertova ulkoilmamuseo Finnstigen on toiminut jo 32 vuoden ajan Hälleforsin Bredsjössä.

Toimintaa pyörittää paikallisten ruotsinsuomalaisten vetämä Finnstigen -yhdistys.

Värmlannista löytyy myös vuonna 2014 Torsbyn Lekvattnetissa avattu suomalaismetsäkeskus Finnskogscentrum, jota Värmlannin museo ja Torsbyn kunta ylläpitävät. Keskuksessa on suomalaismetsien historiasta, elämästä ja siirtolaisuudesta kertova näyttely.