RS 41/16: Yllättävätkö nuoret naisehdokkaat Suomen presidentinvaalissa?

Suomen kansa käy presidentinvaaliin tammikuussa 2018. Presidenttipeli pyörähti tosissaan käyntiin jo kesäkuussa, kun Suomen Keskusta valitsi konkaripoliitikko Matti Vanhasen puolueen presidenttiehdokkaaksi.
Tämänhetkisten gallupien mukaan Suomen kansan ylivoimainen suosikki tasavallan presidentin virkaan on nykyinen istuva presidentti Sauli Niinistö.

Vuoden 2012 presidentinvaalien toisella kierroksella vastakkain olivat Kokoomuksen Sauli Niinistö ja vihreiden Pekka Haavisto. Keskustan ehdokas Paavo Väyrynen keikkui silloin aivan Haaviston kintereillä, mutta ei päässyt toiselle kierrokselle.

Tällä kertaa keskusta lähtee hakemaan presidentin paikkaa tosissaan, osaavan ja uskottavan ehdokkaan voimin. Puolueessa laskelmoidaan, että helmikuussa 2018 finaalikierroksella ovat vastakkain Sauli Niinistö ja Matti Vanhanen.

Vanhasen suurin uhkaaja on vihreiden Pekka Haavisto, mutta vihreissä ehdokasasettelu on vielä kesken. Haaviston ehdokkuus varmistuu vasta joulukuussa.

Vasemmalla nuoret naiset jyräävät. Ex-puheenjohtaja Jutta Urpilainen on sosiaalidemokraattien varma nimi presidenttikisaan.
Vasemmistoliiton nuori ja energinen puheenjohtaja Li Andersson on vahvasti tyrkyllä ehdokkaaksi ja tuo kisaan modernia nuorta naisnäkökulmaa.

Presidentinvaali on merkittävin vaali Suomessa. Tasavallan presidentti on koko kansan keulakuva ja myös ruotsinsuomalaisten presidentti.
Ruotsissa asuu pysyvästi reilusti yli 120 000 äänioikeutettua Suomen kansalaista.
Suomen presidentit ovat kautta aikojen pitäneet ruotsinsuomalaisten asiaa tärkeänä ja käyneet tapaamassa ryhmän edustajia.

Vuosi 2018 on vaalivuosi myös Ruotsissa. Maassa on eletty vuosikymmeniä blokkipolitiikan aikaa, vaaleissa vastakkain ovat olleet porvareiden ja punavihreiden allianssit.
Liberaalien puheenjohtaja Jan Björklund ilmoitti viime viikolla, että hän voisi harkita yhteistyötä myös sosiaalidemokraattien kanssa ja avasi näin oven yhteistyölle poliittisten blokkirajojen yli.

Toinen tulevaan vaaliasetelmaan vaikuttava tekijä on se, että Kristillisdemokraattien kannatus näyttää pudonneen pysyvästi niin alhaiselle tasolle, että puolue ei tule ylittämään neljän prosentin äänikynnystä.

Vuosi 2017 tulee sata vuotta täyttävässä Suomessa olemaan ankaran poliittisen kampanjoinnin aikaa. Vaalitanner tömähtelee myös Ruotsissa, kun syksyn 2018 valtiopäivävaalit lähestyvät.
Suomessa pelataan presidenttipeliä, Ruotsissa pääministeripeliä, ja Suomen vaalien todelliset yllättäjät saattavat olla nuoret naisehdokkaat.