RS 38/22: Suomi valmistautuu vaaleihin

Ruotsissa on vaalit käyty ja kansa on valinnut edustajansa valtiopäiville sekä alue-ja kunnanvaltuustoihin.

Ruotsin lähes puolimiljoonainen ruotsinsuomalainen väestö on merkittävä äänestäjäryhmä ja niinpä suomalaistaustaisia edustajia on valittu runsaasti.

Tämän viikon lehdessä on esitelty joitakin vaalikaudelle 2022-2026 valittuja, jotka ovat profiloituneet suomen- tai meänkielisinä edustajina.

Vaaleja käydään kohta myös Suomessa. Suomen eduskuntavaalit järjestään sunnuntaina 2. huhtikuuta 2023. Niissä valitaan 200 kansanedustajaa seuraavalle nelivuotiskaudelle.

Puolueiden ehdokasasettelut ovat parhaillaan käynnissä. Monet konkarikansanedustajat eivät enää asetu ehdolle.

Heihin kuuluvat muun muassa sosialidemokraattien Jukka Gustafsson ja Erkki Tuomioja, keskustan Juha Sipilä, Matti Vanhanen ja Anu Vehviläinen sekä Vihreiden Satu Hassi.

Mutta suomalaisen politiikan ikiliikkuja Paavo Väyrynen on yhä vauhdissa, tällä kertaa Keskustan ehdokkaana Lapin vaalipiiristä.

Presidentinvaalit ovat Suomessa vuorossa heti vuoden 2024 alussa, kun virkaa hoitavalle presidentti Sauli Niinistölle tulee kaksi kautta täyteen.

Ehdokkaita ei ole virallisesti vielä nimetty, mutta presidentin virkaa kärkkyy joukko politiikan konkareita.

Presidenttigalluppien mukaan suomalaiset näyttävät arvostavan ulkopoliittista osaamista ja pitkää kansainvälistä uraa.

Vuoden 2022 aikana tehdyissä kyselyissä kärkeen ovat nousseet Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn (keskusta), ulkoministeri Pekka Haavisto (vihreät) ja pääministeri Sanna Marin (sosiaalidemokraatti).

Kymmenen kärkeen mahtuvat myös entinen ulkoministeri Alexander Stubb (kokoomus) sekä yllätysnimi: Ulkopoliittisen Instituutin johtaja Mika Aaltola.

Ruotsinsuomalaisille Suomen valtiolliset vaalit ovat tärkeä asia. Ruotsissa asuu pysyvästi yhden suomalaisen vaalipiirin verran eli noin 120 000 Suomen valtiollisissa vaaleissa äänioikeutettua Suomen kansalaista.