RS 35/18: Kaksoiskansalaisuus puhuttaa jälleen
Kansalaisuusasiat ovat viime päivinä puhuttaneet ja kuohuttaneet ruotsinsuomalaisia. Taustalla ovat julkisuuteen tulleet tiedot, joiden mukaan viime aikoina suosiotaan nopeasti kasvattaneet ruotsidemokraatit vaativat puolueohjelmassaan kaksoiskansalaisuuden poistamista.
Ohjelman mukaan Ruotsin kansalaisella ei pidä olla oikeutta pitää toista kansalaisuuutta Ruotsin kansalaisuuden lisäksi ja vain Ruotsin kansalaisilla tulee olla äänioikeus yleisissä vaaleissa.
Nykyisin äänioikeus kunnallisvaaleissa Ruotsissa määräytyy asuinpaikan mukaan, valtiopäivävaaleissa saavat äänestää vain Ruotsin kansalaiset.
Ruotsin valtio hyväksyi kaksoiskansalaisuuden vuonna 2001, Suomen valtio vuonna 2003. Ruotsissa asuva Suomen kansalainen voi hankkia Ruotsin kansalaisuuden ilmoittamalla asiasta lääninhallitukseen.
Suomen nykyisen kansalaisuuslain mukaan entinen Suomen kansalainen saa kansalaisuuden takaisin ilmoitusmenettelyllä.
Ruotsinsuomalaisille Suomen kansalaisuus on tärkeä asia. Suurten muuttoaaltojen vuosina monet joutuivat ammatillisista syistä luopumaan Suomen passista. Asiaan liittyy myös vahvoja sinivalkoisia tunteita.
Ruotsinsuomalaisia, joilla on molempien maiden kansalaisuus, asuu useita kymmeniä tuhansia molemmissa maissa. Ruotsin ja Suomen kansojen välillä vallitsee läheinen erityissuhde.
Kaksoiskansalaisuus on yksi maita yhdistävä tekijä. Levottomissa maailmanoloissa Pohjoismaista yhteistyötä olisi syytä vahvistaa, ei heikentää.
Kaksoiskansalaisuuden romuttaminen vaikeuttaisi Suomen ja Ruotsin välillä liikkuvien rivikansalaisten arkea ja käytännön asioiden hoitoa ja kaventaisi samalla heidän kansalaisoikeuksiaan.
Suomen ja Ruotsin kaksoiskansalaisuuden hankkineilla ei ole kuitenkaan suurta huolen aihetta. Kaksoiskansalaisuus on molemmissa maissa lujasti sementoitu valtiopäiväpuolueiden yksimielisellä päätöksellä.
Yhden puolueen vaaliohjelmaan kirjatut lausumat eivät riitä tätä tosiseikkaa muuttamaan.