RS 25/16: Kesä ja kärpäsiä
Tulevana viikonloppuna vietetään jälleen valon, keskiyön auringon ja hedelmällisyyden juhlaa. Juhannus on kansallisromanttinen juhla, jossa moni asia kytkeytyy suomalaisuuteen: juhannussauna, juhannustanssit, keskikesän luonnon kauneus, kimmeltävät järvenselät…
Pohjolan luonto on kauneimmillaan, metsät kuiskivat valoisan juhannusyön hämyssä, yötön yö ja luonto näyttävät voimansa ja kansa nauttii juhlasta, joka on meidän kaikkein vanhin ja rakkain juhlapyhämme, jota täällä on vietetty vuosituhansien ajan.
Juhannuksenvieton perinteet ovat Ruotsissa ja Suomessa hyvin samanlaiset.
Yhteinen käytäntö on, että juhannuspäivää vietetään aina lauantaina, joka lankeaa kesäkuun 20.-26. päivien välille.
Molemmissa maissa juhannus on liputuspäivä. Juhannus on myös Suomen lipun päivä. Juhannus on liputuspäivistä ainoa, jolloin lippu saa olla salossa läpi yön aina juhannuspäivän iltaan klo 21 saakka.
Ruotsinsuomalaisista juhannusjuhlista vanhin on Torshällan juhannusjuhla.
Siellä Suomen lippu nostetaan salkoon vanhan perinteen mukaisesti jo 59. kerran juhannusaaton aamuna klo 9.00.
Perinteisiä ruotsinsuomalaisia juhannusjuhlia vietetään myös Mariestadissa, Skinnskattebergissa, Tranemossa, Varpsundissa, Västeråsissa ja monilla muilla paikkakunnilla, kuten lehden ilmoitussivut kertovat.
Juhannuksena hyvin monet ruotsinsuomalaiset lähtevät lomalle Suomeen, monet koko kesäksi. Suomessa ruotsinsuomalaiset osallistuvat innokkaasti kesätapahtumiin, joita riittää laidasta laitaan. Niistä enemmän toisaalla lehdessä.
Monet joutuvat lomallaan hoitamaan myös vakavampia asioita, kuten perintöasioita. Yllättävän moni Ruotsissa asuva suomalainen huomaa myös joutuneensa perinnön myötä metsäomistajaksi Suomessa.
Ruotsinsuomalaisia koskevissa perintöasioissa lehden asiantuntijat pyrkivät parhaansa mukaan auttamaan heitä.
Ruotsin Suomalainen –lehden toimitus toivottaa hyvää juhannusta ja aurinkoisia lomapäiviä kaikille lukijoille!