RS 24/17: Suomalaiset perinteet kunniaan

Kesäkuun alussa Suomessa ja Ruotsissa vietettiin jälleen koulujen päättäjäisjuhlia.
Viime viikolla julkistetun SOM-tutkimuksen mukaan kansan ylivoimainen enemmistö, eli 78 prosenttia ruotsalaisista haluaa, että koulujen päättäjäisjuhlat pidetään perinteisellä tavalla kirkossa. Vuonna 2012 tehdyn tutkimuksen mukaan tätä mieltä oli 78 prosenttia ja vuonna 2011 75 prosenttia vastaajista.

SOM-instituutin tutkijoiden mukaan kansan mielipiteellä ei ole mitään tekemistä uskonnon kanssa. Kirkoissa pidettävät koulujen päättäjäiset luokitellaan ruotsalaiseksi traditioksi, jota ei haluta kieltää.

Suvivirsi on tuttu ja rakas kaikille suomalaisille ja ruotsalaisille, sillä Suvivirren kolme ensimmäistä säkeistöä lauletaan molemmissa maissa koulujen päättäjäisjuhlissa.

Joidenkin mielestä Suvivirsi ei sisällöltään uskonnollisena sovi koululaisten laulettavaksi, ja molemmissa maissa käydään asiasta ajoittain kiivastakin keskustelua.

Koululaitoksen tehtäviin ei kuulu minkään sortin uskonnon tuputtaminen lapsille.
Pohjoismaisessa yhteiskuntamallissa kulttuurin ja uskonnon erottaminen toisistaan on usein hyvin vaikeaa. Meidän arkipäivämme ja kalenterimme on järjestetty kristillisten juhlapyhien mukaan ja esimerkiksi joulun vietto tulee samasta perinteestä.

Ihmisten nimet ja hyvin monet suomen ja ruotsin kielen ilmaisut nousevat suoraan kristillisestä perinnöstä. Kaste, häät ja hautajaiset ovat ihmiselämän tärkeitä tapahtumia, ja niissä kirkko on tärkeässä asemassa.

Eikä siinä kylliksi. Uskonnollinen perintö määrää myös meidän arvomaailmamme.
Luterilainen etiikka pitää hyveenä kovaa työntekoa, ahkeruutta ja säästäväisyyttä.
Sen ansiosta köyhän, kylmän ja karun Pohjolan maat ovat nousseet maailman menestyneimpien talouksien joukkoon.

Suvivirsi on alkujaan ruotsalainen kansansävelmä Den blomstertid nu kommer, jonka Gotlannin piispa sanoitti virreksi 1600-luvun lopussa kesäisen luonnon kauneuden innoittamana. Virren suomenkieliset sanat kirjoitti Erik Kajanus vuonna 1700 ja Suvivirrestä tuli osa suomalaista kulttuuria.
Suvivirsi on tärkeä osa Suomen ja Ruotsin yhteistä kulttuuriperintöä.

Valtaosa suomalaisista on sitä mieltä, että Suvivirsi kuuluu koulujen kevätjuhliin, eikä sitä mielletä uskonnolliseksi, vaan koulun päättäjäisiin liittyväksi lauluksi.

Kun RS-lehden lukijat kuulevat Suvivirren, heille tulee mieleen rakkaita ja haikeita kuvia lapsuudesta ja nuoruudesta, muistoja ajalta, kun koulu loppui ja kesä alkoi.
Pitäkäämme siis Suvivirsi, suomalaiset perinteet ja kauniit lapsuusmuistot kunniassa. Ne ovat osa suomalaista kulttuuria ja perinnettä samalla tavalla kuin sauna ja tango.