RS 23/25: Kansallispäivä on myös ruotsinsuomalaisten juhla

Perjantaina 6. kesäkuuta vietetään jälleen Ruotsin kansallispäivää.

Näin on tehty vuodesta 1839 lähtien Skansenin perustajan Artur Hazeliuksen aloitteesta. Päivää juhlittiin Ruotsin lipun päivänä, kunnes valtiopäivät vuonna 1983 teki siitä kansallispäivän ja 2005 yleisen vapaapäivän.

SVT lähettää perinteiseen tapaan kansallispäivän pääjuhlan suorana lähetyksenä Skansenin Sollideniltä. Kuningasperhe kunnioittaa tapahtumaa läsnäolollaan totuttuun tapaan.

Ruotsin kansallispäivän viettoon ei liity sellaista suurta tunnelatausta joka esimerkiksi Suomen itsenäisyyspäivän tai norjalaisten kansallispäivän 17. toukokuuta juhlintaan liittyy, mutta se on erittäin tärkeä kansallinen juhla.

Suomalaiset ovat tärkeä osa Ruotsin historiaa. Ensimmäiset ruotsinsuomalaisia koskevat merkinnät löytyvät historiankirjoista 1200-luvun alusta eli lähes tuhannen vuoden takaa.

Monia merkkejä ruotsinsuomalaisten pitkästä historiasta on säilynyt jälkipolville. Tukholmassa Katarinan kirkko oli 1600 – 1800 -luvuilla suomalaisille erittäin tärkeä paikka. Siihen aikaan Katarinan kirkkomaa oli paikka, johon suomalaiset haudattiin. Sen laidalla seisoo varhaisten raivaajien kunniaksi pystytetty muistokivi.

Suomalaismetsien kulttuuriperintö on ruotsinsuomalaisille hyvin tärkeä asia. 1600–1800 -luvuilla suomen kieltä puhuvia metsäsuomalaisia asui yli sadassa Keski-Ruotsin pitäjässä, eniten Värmlannissa.