RS 22/22: KANSALLISPÄIVÄ RUOTSINSUOMALAISISSA MERKEISSÄ

Maanantaina 6. kesäkuuta vietetään jälleen Ruotsin kansallispäivää. Sitä on vietetty vuodesta 1893 lähtien Skansenin perustajan Arthur Hazeliuksen aloitteesta. Päivää juhlittiin Ruotsin lipun päivänä, kunnes valtiopäivät vuonna 1983 teki siitä kansallispäivän ja 2005 myös yleisen vapaapäivän.

Juhlapäivän viettoon ei liity samantyppistä tunnelatausta kuin suomalaisten itsenäisyyspäivän 6. joulukuuta tai norjalaisten kansallispäivän 17. toukokuuta viettoon – tutkimusten mukaan vain joka neljäs ruotsalainen juhlii kansallispäivää.

SVT lähettää perinteisesti kansallispäivän pääjuhlan, jossa kuningasperhe on läsnä, suorana lähetyksenä Skansenin Sollideniltä.

Skansenilla nähdään tänä vuonna ruotsinsuomalaista väriä, sillä kansalllispäivän juhlan teema on ruotsin viisi vähemmistökieltä. Ruotsinsuomalaisia juhlassa edustaa oopperalaulaja Markus Schwartz, joka nousee lavalle ja laulaa suomeksi.

Suomalaiset ovat tärkeä osa Ruotsin historiaa. Ensimmäiset ruotsinsuomalaisia koskevat merkinnät löytyvät historiankirjoista 1200-luvun alkupuolelta eli lähes tuhannen vuoden takaa.

Merkkejä ruotsinsuomalaisten pitkästä historiasta on säilynyt myös jälkipolville. Tukholmassa Katarinan kirkko oli 1600–1800 -luvuilla suomalaisille erittäin tärkeä paikka. Siihen aikaan Tukholman suomalaiset haudattiin Katariinan kirkkomaahan, jonka laidalla seisoo varhaisten raivaajien kunniaksi pystytetty muistokivi.

Myös suomalaismetsien kulttuuriperintö on ruotsinsuomalaisille hyvin tärkeä asia. 1600–1800 luvuilla suomen kieltä puhuvia metsäsuomalaisia asui yli sadassa Keski-Ruotsin pitäjässä, eniten Värmlannissa.