RS 2/17: Löfven linjasi turvallisuuspolitiikkaa

Ruotsi terävöittää puolustuspoliittista linjaustaan. Tästä kertoo pääministeri Stefan Löfvenin debattikirjoitus Dagens Nyheter -lehdessä viime sunnuntaina (8.1.).
Kirjoituksessa hän esitteli hallituksen uuden kansallisen turvallisuusstrategian.

Ruotsin turvallisuustilanne on heikentynyt, kirjoittaa Löfven. Hänen mukaansa Ruotsin turvallisuustilannetta heikentävät Venäjän laiton Krimin liittäminen, kansainvälinen terrorismi sekä ilmastonmuutos.

Löfven kirjoittaa myös, että Ruotsia huolettaa Itämeren sotilaallisen aktiviteetin kasvu, ja että turvallisuusasiat on käsitettävä laajemmin kuin ennen.

Kirjoituksessaan Löfven listaa maan kahdeksan suurinta turvallisuusuhkaa, jotka ovat informaatio- ja kyberturvallisuuteen liittyvät uhkat, terrorismi ja väkivaltainen ääritoiminta, järjestäytynyt rikollisuus, energiahuoltoon kohdistuvat uhkat, liikenteeseen ja infrastuktuuriin kohdistuvat uhkat, terveysuhkat sekä ilmastonmuutos.

Löfven esitteli Ruotsin hallituksen uutta turvallisuustrategiaa myös eilen päättyneessä Sälenin turvallisuuskonferenssissa. Pääministeri totesi karussa analyysissaan, että maailmanlaajuinen turvallisuustilanne on heikentynyt voimakkaasti ja varoitti uudesta ydinvarustelukilpailusta Venäjän ja Yhdysvaltain välillä.

Ruotsin liittoutumispolitiikkaa Löfven linjasi viimeksi Suomessa kesäkuun Kultaranta-keskustelutilaisuudessa. Siellä hän sanoi, että Ruotsin liittyminen puolustusliitto Natoon tai mahdolliseen pohjoismaiseen puolustustusliittoon ei ole ajankohtaista.

Kultarannassa presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Stefan Löfven pitivät keskinäisen tapaamisensa jälkeen tiedotustilaisuuden. Siinä he painottivat maidensa halukkuutta turvallisuuspoliittisen yhteistyön lisäämiseen.

Jo vuoden 2016 alussa Suomen pääministeri Juha Sipilä ja Löfven tiedottivat, että Suomi ja Ruotsi voivat vastaisuudessa toimia yhdessä myös kriiseissä ja aseellisissa konflikteissa. Puolustusyhteistyön tiivistyminen on viime aikoina näkynyt yhteisten harjoitusten ja tiedonvaihdon alkamisena sekä satamien ja lentokenttien yhteiskäyttönä.

Suomen ja Ruotsin sotilaallisella liittoutumattomuudella on vaikutusta siihen, että Pohjois-Euroopan ja Itämeren turvallisuustilanne pysyy vakaana.
Ruotsin ja Suomen turvallisuuspoliittinen yhteistyö lisää mahdollisuuksia liennyttää jännitystä pohjoisessa Euroopassa.

Pohjolan kansanvaltaisilla hyvinvaltioilla on samankaltainen arvomaailma, kulttuuri ja poliittinen järjestelmä. Pohjoismaat joutuvatkin tulevaisuudessa turvautumaan toistensa apuun yhä enenevässä määrin. Syynä tähän ovat ulkoa päin tulevat uhat ja yhteiset edut.