RS 21/17: Kuunnelkaa senioreita, päättäjät

Ruotsin Suomalainen -lehden Örebron aluetoimittaja, Lindesbergin hallintoaluekoordinaattori Airie Tervaniemi kirjoitti RS-lehdessä pari viikkoa sitten (11.5.), että Kansanterveyslaitoksen tuoreen raportin mukaan ruotsinsuomalaisten ei ole yhtä helppoa saada apua kunnissa ja sairaanhoidossa kuin valtaväestön.

Osasyynä tähän ovat kieli- ja kulttuurierot. Suomalaisten kulttuurissa ei turhasta valiteta, vaan yritetään viimeiseen asti pärjätä itse. Tämä aiheuttaa sen, että virkamiehet eivät ymmärrä, että on avun tarvetta, eivätkä järjestä sitä.

Airie kertoo, että suomen kielen hallintoaluekoordinaattorit tapaavat työssään ihmisiä, jotka eivät osaa pyytää apua. On sellaisia, jotka eivät ole ymmärtäneet hakea heille kuuluvaa eläkettä tai eivät enää osaa hoitaa pankkiasioita, tai ajan varaaminen lääkärille tuottaa ongelmia.
Monet ruotsinsuomalaiset kokevat viranomaiset pelottavana auktoriteettina. Myös yhteiskuntatietous siltä osin, mitä oikeuksia kansalaiselle kuuluu, voi olla puutteellinen.

Airie Tervaniemi nosti kirjoituksessaan esiin myös uuden tietotekniikan, joka on vallannut yhteiskunnan palvelut. Nykyään on vaikea hoitaa asioita ilman tietokoneita ja älypuhelimia. Kaikki kahdeksankymppiset eivät ole älypuhelimien erikoistuntijoita.
He ovat tottuneet hoitamaan asiansa henkilökohtaisella käynnillä virastossa tai pankissa. Virkamiehistö ei tätä ymmärrä. Senioriväestöllä on oltava mahdollisuus kansalaispalveluihin ja silloin hallintovirastojen tulisi palvella ihmisiä niin, että he saavat sen avun, joka heille kuuluu.

Mitä sairaanhoitoon tulee, niin useimmiten ruotsalaisen yhteiskunnan tarjoamat palvelut riittävät hyvin, mutta toisinaan potilas joutuu tilanteeseen, jossa suomenkielinen hoitoapu olisi täysin välttämätöntä.

Laki suomen kielen hallintoalueesta velvoittaa kunnat ja maakäräjät järjestämään vanhustenhoidon ja esikoulun suomen kielellä. Sairaanhoitoa laki ei koske, vaikka tarve siihen olisi suuri.
Tällä hetkellä ainoastaan Tukholman, Sörmlannin ja Gävleborgin maakäräjät ovat järjestäneet suomenkielisen puhelinpalvelun sairaanhoitoneuvontaa tarvitseville.

Suomenkielisen hoito-ohjauksen tarve on suuri koko maassa. Puhelinpalvelu ja mahdollisuus keskustella suomen kieltä puhuvan sairaanhoitajan kanssa tulisi saada osaksi kaikkien maakäräjien peruspalvelua.