RS 20/17: Presidentti on poissa

Yksi aikakausi Suomen historiassa päättyi, kun tasavallan presidenttinä 12 vuoden ajan vuosina 1982–1994 toiminut Mauno Koivisto menehtyi viime viikon perjantaina 93-vuotiaana Meilahden sairaalassa Helsingissä.

Mauno Koivisto oli sotaveteraani ja turkulainen satamajätkä. Hän oli Suomen ensimmäinen presidentti, joka tuli työväenpuolueesta. Koiviston nuoruus kului sodassa ja rintamavuodet antoivat oman sävynsä hänen poliittiselle ajattelulleen. Rauhan tultua sodasta hengissä säilynyt nuori mies aloitti ankaran opiskelun ja valmistui lopulta tohtoriksi.

Ura pankkimaailmassa ja politiikassa sujui nousujohtoisesti. Koivistosta tuli valtiovarainministeri 1966 ja sen jälkeen pääministeri.

Urho Kekkonen sairastui syksyllä 1981, eikä enää kyennyt hoitamaan tehtäviään.
Myrskyisän presidentinvaalikampanjan jälkeen Mauno Koivisto valittiin Urho Kekkosen seuraajaksi vuonna 1982, suuren kansansuosion siivittämänä.

Koiviston kahdentoista vuoden mittainen presidenttikausi oli myllerrysten aikaa itsenäisen Suomen historiassa. Koiviston aikana Neuvostoliitto hajosi, Saksa yhdistyi ja Suomi liittyi Euroopan Unioniin.

Mauno Koiviston suuri kansansuosio perustui hänen poikkeavaan persoonaansa.
Hän oli kiehtova, turvallisuuden tunnetta herättävä, mutta myös arvoituksellinen.
Hän loi myös oman poliittisen sanaston. ”Tarttis tehdä jotain” on yksi ”Manun” elämään jäänyt lausahdus. Toimittajia hän nimitti leikkisästi sopuleiksi.

Koivisto oli tuttu näky Ruotsin puolella ja myös ruotsinsuomalaisten keskuudessa.
Toisaalla lehdessä Matti J. Korhonen kertoo presidentti Koiviston vierailusta Gustavsbergin tehtaalla ja siitä kun, hän vihki Tukholman Suomi-puiston.

Presidentti Koivisto kuului sukupolveen, joka koki toisen maailmansodan koettelemukset ja jälleenrakensi Suomen. Sodankäynyt sukupolvi on poistumassa keskuudestamme ja Suomen kansan historiassa on alkamassa uusi aikakausi.

Vaatimattomista oloista ponnistaneelle, sodan julmimmat puolet nähneelle Koivistolle oli ominaista vankkumaton tulevaisuudenusko. Asioilla on taipumus järjestyä, oli yksi hänen mielilausahduksiaan. Hänen opetuksensa sopivat hyvin myös nykypäivään.
Eli Koivistoa mukaillen: kyllä se siitä!