RS 19/16: Niin muuttuu maailma, Eskoseni

Maailma muuttuu hurjaa vauhtia. Suomessa presidenttipeli pyörähti tosissaan käyntiin maaliskuussa, kun keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja, konkaripoliitikko Matti Vanhanen ilmoitti pyrkivänsä puolueensa presidenttiehdokkaaksi.

Suomen Keskusta pitää puoluekokouksensa jo kesäkuun 10.-12. päivä Seinäjoella. Siellä päätös Vanhasen presidenttiehdokkuudesta lyödään lukkoon. Heti kokouksen jälkeen Suomen mahtavin poliittinen kenttäorganisaatio aloittaa ankaran jyräämisen Korsimon hengessä.

Keskustassa laskelmoidaan, että helmikuussa 2018 finaalikierroksella ovat vastakkain Sauli Niinistö ja Matti Vanhanen.
Vanhasen suurin uhkaaja on vihreiden Pekka Haavisto, mutta vihreissä ehdokasasettelu on pahasti kesken, eikä Pekka ole vielä päässyt lähellekään lähtökuoppia.

Vuoden 2012 presidentinvaaleissa toisella kierroksella olivat vastakkain kokoomuksen Sauli Niinistö ja vihreiden Pekka Haavisto.
Keskustan ehdokas Paavo Väyrynen keikkui silloin aivan Haaviston kintereillä, mutta ei päässyt toiselle kierrokselle.
Tällä kertaa keskusta lähtee hakemaan presidentin paikkaa tosissaan, uskottavan ja vahvan ehdokkaan voimin.
Näin siitäkin huolimatta, että tämänhetkisten galluppien mukaan Suomen kansan ylivoimainen suosikki tasavallan presidentin virkaan on nykyinen istuva presidentti Sauli Niinistö.

Niinpä vuosi 2017 tulee sata vuotta täyttävässä tasavallassa olemaan ankaran poliittisen kampanjoinnin aikaa. Ruotsinsuomalaiset seuraavat kampanjointia suurella mielenkiinnolla, sillä tasavallan presidentti on henkilö, joka pystyy vaikuttamaan merkittävällä tavalla myös suomen kielen asemaan Ruotsissa.

Suomen presidentinvaali käydään aikana, jolloin Euroopassa kuohuu.
Britannian EU-ero voi olla lähempänä kuin luullaan. Britit äänestävät maan EU-jäsenyydestä 23. kesäkuuta. Britanniassa EU-jäsenyyden kannatus ja vastustus on lähes yhtä suurta.
Jos Britannia päättää erota EU:sta, eurooppalainen yhteistyö heikkenee, anglo-amerikkalainen akseli vahvistuu ja euron kurssi romahtaa.

Euroopan pakolaiskriisi on ajanut EU:n vaikeaan tilanteeseen.
Eurooppa teki maaliskuussa Turkin kanssa sopimuksen turvapaikanhakijoiden palauttamisesta Turkkiin. EU lupasi vastineeksi Turkille viisumivapauden – lupaus, jota on vaikea pitää, sillä jokaisen jäsenmaan parlamentin on hyväksyttävä sopimus.
Turkki on ilmoittanut, että se irtisanoutuu sopimuksesta, jos viisumivapautta ei tule.
Tilanne on huolestuttava siksi, että Turkissa oleskelee lähes kolme miljoonaa syyrialaista pakolaista ja satoja tuhansia muista maista tullutta.

Eurooppalainen yhteistyö on koetuksella. Pohjoismaat joutuvatkin lähitulevaisuudessa turvautumaan yhä enemmän toistensa apuun ja lisäämään yhteistyötä kaikilla yhteiskunnan sektoreilla.