RS 17/16: Vapusta alkaa ruotsinsuomalainen kesä
Vappu on kevään tulon juhla. Ylioppilaiden juhlapäivänä se on lähtöisin Ruotsista, mistä se levisi Suomeen. Ylioppilaslakki on tämän juhlan näkyvin tunnus molemmissa maissa.
Helsingissä vapunaaton suuri valkolakkisten juhla on Havis Amanda –patsaan lakitus ja vapunpäivän aamuna Ullanlinnanmäellä pidettävä Kaivopuiston ulkoilmajuhla, jossa esiintyvät Ylioppilaskunnan Laulajat.
Ruotsissa ylioppilaat juhlivat Uppsalassa ja muissa yliopistokaupungeissa vastaavanlaisin menoin.
Vapunviettoon ovat perinteisesti kuuluneet työväenpuolueiden järjestämät vappumarssit ja puhetilaisuudet. 70- ja 80-luku olivat vappumarssien suuruuden aikaa, ja silloin ruotsinsuomalaisten yhdistysten edustus sosiaalidemokraattien ja vasemmistopuolueen vappumarsseissa oli näkyvä.
Vappua juhlitaan Suomessa ja Ruotsissa samantapaisin menoin, eikä tapahtumaa juhlita samalla tavalla missään muualla maailmassa.
Vapun perinne yhdistää Suomen ja Ruotsin kansoja.
Vapusta alkaa ruotsinsuomalainen kesä, joka on täynnä tapahtumia.
Göteborgissa pidetään perinteiset ruotsinsuomalaiset yritys-ja palvelumessut 30. huhtikuuta.
Saanko Luvan- seuratanssijat järjestää Mariestadissa 5.-8. toukokuuta ruotsinsuomalaisen tanssi- ja musiikkifestivaalin. Mukana on tunnetuja artistinimiä myös Suomesta.
Västmanlannissa tehdään historiaa kun Kolsvan suomalaiset järjestävät perinteiset kesäjuhlat jo 62. kerran 13.-14. toukokuuta.
Historiallisesta tilaisuudesta smoolantilaisittain on kyse myös kun Jönköpingin Suomi -seura täyttää kunnioitettavat 60 vuotta 21. toukokuuta.
Ruotsinsuomalaisia kesätapahtumia on luvassa ympäri maata ja ruotsinsuomalaisten tekemä ja esittämä musiikki on niissä tärkeä yhdistävä ja yhteishenkeä luova tekijä.
On tärkeää muistaa, että tapahtumat järjestetään melkein poikkeuksetta talkootyönä.
Tapahtumat ovat korkeatasoisia eli niiden järjestäminen edellyttää vapaaehtoistyöntekijöiltä tuntuvaa työpanosta ja osaamista.
Tarkat tiedot tapahtumista löytyvät Ruotsin Suomalainen-lehden ilmoitussivuilta.