RS 15/17: Sodan lapset kertovat

Suomalaisten sotalasten yhdistykset ja keskusliitto ovat koonneet historiansa kansien väliin. Historiateos Den stora barnevakueringen 1939–1945 – Riksförbundet Finska Krigsbarn 25 år julkistettiin viime viikon maanantaina.
Kirjassa käydään läpi Suomen toisen maailmansodan lapsievakuoinnit sekä sotalapsijärjestön ja yhdistysten historia.
Kirjan toimitustyön ovat tehneet Sinikka Ortmark Stymne ja Kai Rosnell, molemmat sotalapsijärjestön aktiiveja.

Kirja sisältää myös 20 sotalapsen kertomuksen heidän ajastaan Ruotsissa ja mitä se on heidän elämässään merkinnyt. Useimmilla on ainoastaan valoisia muistoja tuosta ajasta, mutta monet joutuivat kokemaan kipeän ja traumaattisen eron sekä Suomen vanhemmista että Ruotsinsotalapsivanhemmista.

Suomi on maa, jonka historia on täynnä dramaattisia tapahtumia.
Sotalasten kohtalo on yksi sen järkyttävimmistä luvuista. Toisen maailmansodan aikana yli 70 000 1–14-vuotiasta lasta lähetettiin pois Suomesta turvaan ja sotaa pakoon toisiin Pohjoismaihin, useimmat heistä Ruotsiin.

Sotalapset ovat yhä aktiivinen ja näkyvä ryhmä ruotsalaisessa yhteiskunnassa ja myös ruotsinsuomalaisten järjestöjen joukossa, tehden merkittäviä yhteiskunnallisia aloitteita.
Tästä kertoo esimerkiksi se, että ruotsinsuomalaiset sotalapset perustivat 20. marraskuuta 2013 sotalasten päivän. Tämän kansainvälisenä lasten päivänä vietettävän merkkipäivän tarkoituksena on muistaa kaikkia sotaa paenneita lapsia maailmassa.

Sotalapset ovat erittäin tärkeä osa Suomen ja Ruotsin yhteistä historiaa, muistutus siitä, miten suuri vaikutus itsenäisen Suomen kohtaloilla on ruotsalaisen yhteiskunnan ja kansan elämään.

Vasta ilmestyneen sotalapsihistoriateoksen tarkoituksena on paitsi täydentää Suomen sotahistoriaa ja lisätä ruotsalaisten tietämystä suomalaisista sotalapsista, myös dokumentoida lasten kokemuksia sodasta.
Millaiset seuraukset sodan lapseksi joutumisesta on, vaille ääntä jääneet pienten uhrien kokemukset on näkökulma, jonka kirjan tekijät haluavat tuoda esiin.