RS 12/18: 2010, 2014, 2018 – vaalit ja suomen kielen asema

Vuosi 2018 on Ruotsissa vaalivuosi. Valtiopäivävaalit pidetään 9. syyskuuta, ennakkoäänestys alkaa jo 22. elokuuta. Kunnallis- ja maakäräjävaalit käydään samanaikaisesti. Puolueiden ehdokaslistat alkavat olla valmiina ja ruotsinsuomalaisia ehdokkaita löytyy kaikkialta maasta.

Ruotsinsuomalaisille tärkeitä kysymyksiä ovat muun muassa suomen kielen asema ja hallintoalue. Mitä viimeisissä vaaleissa on tapahtunut?

Vuoden 2010 vaaleissa porvaripuolella moderaattien, kansanpuolueen ja kristillisten puheenjohtajilla oli yhteinen suomen kielen asemaa koskeva linjaus: hallintoaluetta on laajennettava. Punavihreän allianssin puheenjohtajat ilmaisivat samoin selvät tavoitteet mitä suomen kielen asemaan Ruotsissa tulee.

Göran Hägglund, silloinen sosiaaliministeri ja kd-johtaja paneutui suomalaisten vanhusten asemaan siinä määrin, että hän kävi tapaamassa suurta huomiota herättäneen kampanjan ansiosta Tukholman Suomikodista hoitopaikan saanutta sotaveteraani Veikko Virtasta.

Vuoden 2014 vaaleissa valta vaihtui ja pääministeriksi tuli sosiaalidemokraattien Stefan Löfven, joka muodosti vähemmistöhallituksen yhdessä Ympäristöpuolueen kanssa.

Valtiopäiville valittiin monta suomen kieltä puhuvaa, suomalaistaustaista valtiopäiväedustajaa, kuten esimerkiksi Annika Hirvonen Falk (mp, Sundbyberg), Raimo Pärssinen (s, Hofors), Pyry Niemi (s, Bålsta) ja Sven-Erik Bucht (s, Haaparanta).

Vaalikauden 2014-2018 aikana suomen kielen hallintoaluekuntien määrä on noussut yli 60 kuntaan. Ruotsinsuomalaisten ja suomen kielen asema tulee etenemään suotuisissa merkeissä vaalituloksesta riippumatta myös tulevalla vaalikaudella. Ruosuäänestäjiä kiinnostaa syksyn vaaleissa paitsi saako Stefan Löfven hallitukselleen mandaatin myös seuraavalle kaudelle, myös keitä ruotsinsuomalaisia valtiopäiville valitaan.