RS 12/20: Kuohuvat vuosikymmenet

Ruotsin Suomalainen -lehti on ollut monessa mukana. Se on keikkunut mukana aikojen myrskyissä ja kirjannut ruotsinsuomalaista nykyhistoriaa ja ajan rientoa viikosta viikkoon ja kuukaudesta toiseen lähes kuuden vuosikymmenen ajan.

Lehti perustettiin 60-luvun alussa, perustajiin kuuluivat muun muassa kaikkien ruosinsuomalaisten tuntemat vaikuttajat nimeltään Artturi Similä ja Hilja Jensen, joka oli yhdessä Aatto Koivumäen kanssa jakamassa Ruotsin Suomalainen -lehden ensimmäistä numeroa Tukholman Medborgarhusetin rappusilla.

RSKL:n liittokokous järjestettiin sattumalta juuri sinä päivänä kyseisessä talossa, jaliittokokousedustajat saivatkin kouriinsa suurena yllätyksenä vastasyntyneen Ruotsin Suomalainen -lehden ensimmäisen numeron.

Lehden kaikki ilmestyneet numerot ovat tallessa RS-lehden arkistoissa. Niistä kuvastuu kunkin vuosikymmenen tunnelma.

1960-luku oli Kekkosen aikaa. Neuvostoliitto oli suuri ja mahtava ja Suomen suhde itänaapuriin kaikkine jännitteineen määräsi ajan sävelen.
Kekkonen piti tiivisti yhteyttä ruotsinsuomalaisiin vieraillen Suomi-seurojen tapahtumissa ahkerasti, ahkerammin kuin kukaan muu Suomen presidenteistä.

1960- ja -70-luku olivat suuria siirtolaismuuton vuosia. Lehden jutuissakäsitellään paljon nuorten sopeutumisongelmia eri paikkakunnilla, kunruotsinsuomalaiset maahanmuuttajat olivat useimmat nuoria, 20-30 –vuotiaita.
Vuosikymmenen vaihteessa RS-lehden toimittajina toimivat muun muassa sellaiset tunnetut hahmot kuin Pertti Pitkänen ja Kari Lumikero.

Ruotsin Suomalainen –lehti on myös ollut todistamassa suuria onnettomuuksia ja luonnonkatastrofeja.

Estonia-aluksen uppoaminen syyskuussa 1994 oli yksi niistä. Monta ruotsinsuomalaista menehtyi turmassa, ja sen jälkeisten viikkojen RS-lehdet täyttyivät hirvittävästä merionnettomuudesta selviytyneiden ruotsinsuomalaisten haastatteluista.

Tapaninpäivän aamuna joulukuussa 2004 Indonesian edustalla, Sumatran saaren pohjoispuolella sattunut voimakas maanjäristys aiheutti valtavan hyökyaallon, tsunamin. Yli 200 000 ihmistä koki kammottavan ja äkkinäisen hukkumiskuoleman, joukossa monia ruotsinsuomalaisia.

Pohjolassa ei tiedetty Thaimaan tapahtumista mitään, samaan aikaan kun satoja suomalaisia, muun muassa Suomen tuleva presidentti Sauli Niinistö, harhaili Thaimaan Khao Lakin maisemissa tsunamin tuhoamissa maisemissa.

Ruotsinsuomalainen toimittaja Kari Lumikero matkusti hetimiten paikan päälle Thaimaahan ja oli todennäköisesti ensimmäinen toimittaja maailmassa, joka raportoi tsunami-onnettomuuden valtavasta laajuudesta ja kertoi mitä oikeasti oli tapahtunut.
Lumikero valittiin vuoden journalistiksi Suomessa palkinnoksi tästä työstään.

2020-luku on alkanut maailmanlaajuisella koronavirus-epidemialla, joka on tsunamiin verrattava luonnonvoima. Tällä kertaa median huomio on massiivinen. Ruotsin Suomalainen -lehti seuraa tilannetta ja raportoi lukijoille pandemiauutiset – selvällä suomen kielellä.

Tapani Kekki
Päätoimittaja