RS 1/18: Niskaharjakset, Suomi-konepistooli ja uusi vuosi 2018

Suomen 100-vuotisjuhlavuosi 2017 on taakse jäänyttä elämää.
Uusi vuosi 2018 alkaa poliittisen kampanjoinnin merkeissä. Suomen kansa käy presidentinvaaliin 28. tammikuuta.
Ennakkoäänestys alkaa Ruotsissa 17. tammikuuta. Äänestysajat ja -paikat löytyvät totuttuun tapaan Ruotsin Suomalainen -lehdestä.

Suomen presidentinvaaleja leimaa tällä kertaa istuvan presidentin ylivoimaisuus. Sauli Niinistön valtava kansansuosio saattaa mahdollistaa sen, että hän saa yli 50% äänistä jo vaalien ensimmäisellä kierroksella 28. tammikuuta.

Toki vaalipäivään on vielä runsaasti aikaa. Vihreiden Pekka Haavisto ja perussuomalaisten Laura Huhtasaari ovat tällä hetkellä vahvimmin tyrkyllä Sauli Niinistön vastaehdokkaaksi, mikäli toinen kierros tulee.

Presidentilliseen tyyliin kolme kärkiehdokasta pitivät kukin oman uudenvuodenpuheensa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kuulutti puheessaan rehellisyyttä historian suhteen ja sovintoa menneisyyden kanssa.
Hän kantoi myös huolta nuorten syrjäytymisestä ja toivoi yksimielisyyttä ja sovintoa, muistuttaen Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen Juhanin lausumasta että jos etsitään syitä niskaharjasten kohottamiseksi niin niitä löytyy aina.

Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto muistutti uudenvuodenpuheessaan, että itsenäisyyteen on tarvittu muutakin kuin Suomi-konepistooli.
Hän nosti esiin sankareita, jotka ovat jääneet vähäiselle huomiolle Suomen 100-vuotisjuhlinnassa: naiskansanedustajan itsenäisyyden alkuajoilta, turvapaikanhakijoiden auttajia, nuoria viljelijöitä ja opettajia.

Perussuomalaisten ehdokas Laura Huhtasaari sanoi uudenvuodenpuheessaan, että hän asettaisi presidenttinä totuuskomission selvittämään 90-luvun alun pankkikriisin tapahtumat.

Puolueiden asettamia virallisia ehdokkaita ovat edellisten lisäksi Tuula Haatainen (sosiaalidemokraatit), Merja Kyllönen (vasemmistoliitto), Nils Torvalds (RKP) ja Matti Vanhanen (keskusta).
Konkaripolitiikko Paavo Väyrynen tuo lisäväriä kisaan pyrkimällä presidentiksi perustamansa kansalaispuolueen ehdokkaana.

Vaalipäivään on reilu kolme viikkoa aikaa. Politiikassa se on pitkä aika.
Suomen presidentinvaaleissa on monta kertaa koettu dramaattisia kannatuksen nousuja ja laskuja, usein vain muutama päivä ennen vaaleja.
Kun Suomi käy valitsemaan kansalle päämiestä, ilmassa on aina jännitystä.