RS 11/17: Suomen presidenttipeli yhä auki
Suomessa valitaan uusi presidentti ensi vuoden tammikuussa.
Presidenttipeli käy kuumana, vaikka kaikki ehdokkaat eivät ole vielä tiedossa.
Tähän mennessä on varmistunut kaksi täysin varmaa ehdokasnimeä ja kolmas lähes varma.
Suomen Keskusta oli liikkeellä hyvissä ajoin ja asetti veteraanipoliitikko Matti Vanhasen ehdokkaakseen jo kesäkuussa 2016. Puolue hakee osaavan ja uskottavan ehdokkaan avulla presidentin paikkaa tosissaan.
Vihreät asettivat kansanedustaja Pekka Haaviston ehdokkaakseen helmikuun puolessa välissä. Haavisto menestyi vuoden 2012 presidentinvaaleissa erinomaisesti, päästen toiselle kierrokselle Sauli Niinistön vastaehdokkaaksi.
Kolmas suhteellisen varma ehdokasnimi on Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Merja Kyllönen, joka ilmoitti helmikuun alussa olevansa käytettävissä, mikäli puoluevaltuusto hänet ehdokkaaksi valitsee. Virallisia päätöksiä ehdokkaasta puolue ei ole vielä tehnyt.
Suomen sosialidemokraattinen puolue (SDP) ei ole vielä asettanut ehdokasta.
Ehdokasta on ollut vaikea löytää, sillä puolueessa muistetaan, miten surkean kannatuksen Paavo Lipponen sai vuoden 2012 presidentinvaaleissa.
Viime viikolla puheenjohtaja Antti Rinne kertoi, että SDP asettaa oman ehdokkaan vuoden 2018 vaaleihin, mutta sopiva henkilö on yhä hakusessa.
Perussuomalaisista puolustusministeri Jussi Niinistö on ilmoittanut harkitsevansa presidenttiehdokkuutta, kun taas puolueen puheenjohtaja Timo Soini on ilmoittanut, ettei asetu ehdolle presidenttikisaan.
Ehdokasasettelun kannalta tärkein kysymys, eli istuvan presidentti Sauli Niinistön (Kok.) ehdokkuus, on yhä auki. Mielipidemittausten mukaan Niinistö on Suomen kansan ylivoimainen suosikki tasavallan presidentin virkaan. Niinistön kannatus on niin vankka, että jos hän asettuu ehdolle, hänet myös mitä todennäköisimmin valitaan presidentiksi toiselle kuusivuotiskaudelle 2018–2024.
Mutta Niinistö panttaa yhä kantaansa. Politiikassa kaikki on mahdollista, myös se, että Sauli Niinistö ei asetu ehdolle. Silloin pelitilanne on täysin auki.
Presidentinvaali on merkittävin vaali Suomessa. Sen aikana keskustellaan aidosti politiikan perustavista kysymyksistä. Suomen presidentti on myös vahva vallankäyttäjä etenkin ulkopolitiikassa. Maailmanpoliittinen toimintaympäristö on viime vuosina muuttunut levottomaan ja turvattomaan suuntaan, mikä korostaa presidentin roolia.
Tasavallan presidentti on koko kansan keulakuva ja näin ollen myös ruotsinsuomalaisten presidentti. Ruotsissa asuu pysyvästi yli 120 000 äänioikeutettua Suomen kansalaista.
Suomen presidentit ovat kautta aikojen pitäneet ruotsinsuomalaisten asiaa tärkeänä ja käyneet tapaamassa ryhmän edustajia. Tämän vaikutusvaltaisen viran haltijalla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa myönteisellä tavalla suomen kielen asemaan Ruotsissa.
Suomalaiset tällä puolen lahtea seuraavat presidentinvaalia suurella mielenkiinnolla ja presidenttiehdokkailla on myös paikallisia tukiryhmiä.