RS 11/22: RUOTSINSUOMALAISTEN PÄIVÄNÄ KAIKKI MUUTTUI

Vuosi 2022 alkoi lupaavasti urheilutunnelmissa. Talviolympialaiset käytiin 4.–20. helmikuuta Pekingissä. Suomalaisten ja myös ruotsinsuomalaisten menestys kisoissa – ennen kaikkea Iivo Niskasen, Martin Ponsiluoman ja Suomen jääkiekkomaajoukkueen olympiamitalit lämmittivät ruotsinsuomalaisten sydäntä.

Helmikuun alussa saatiin myös ilahduttavaa tietoa siitä, että kansaa kahden vuoden ajan piinannut koronavirusepidemia on laantumassa.

Ruotsin hallitus ilmoitti, että kaikista koronarajoituksista luovutaan 9. helmikuuta. Suomessa rajoituksista päätettiin luopua kokonaan maaliskuun 1. päivään mennessä.

Rajoitukset olivat poissa ja niinpä perinteistä ruotsinsuomalaisten päivää juhlittiin 24. helmikuuta innolla ympäri Ruotsia lukuisissa tilaisuuksissa lipunnostoineen, juhlapuheineen ja erilaisine ohjelmanumeroineen. Joillakin paikkakunnilla järjestettiin ruotsinsuomalaisten viikkoja tapahtuman kunniaksi.

24. helmikuuta, joka on Ruotsin kalenterissa perinteinen ja virallinen ruotsinsuomalaisten juhlapäivä, jää tällä kertaa maailmanhistorian kirjoihin ikuisiksi ajoiksi.

Syynä tähän on Venäjän federaation 24.2. aloittama suurimittainen aseellinen hyökkäys, jonka kohteena on Ukrainan kansantasavalta.

Suomen ja Ruotsin ulko- ja turvallisuuspoliittinen asema ja koko eurooppalainen turvajärjestys muuttuivat hetkessä, kun Venäjän hyökkäys alkoi. Se mullisti yhdessä yössä myös suomalaisten ja ruotsalaisten Nato-kannat.

Menossa on iso rytinä, emmekä me voi tietää, millaisessa tilanteessa ollaan, kun sota Ukrainassa on joskus ohi.

Sodan ja rauhan kysymykset ja Suomen ja Ruotsin paikka Euroopassa ovat meidän poliittisten johtajiemme pöydällä. Heiltä vaaditaan nyt suurta taitoa, sillä muuten ajoneuvo suistuu tieltä.