RS 09/26: Kalevalaista mystiikkaa

Kajaanin piirilääkäri Elias Lönnrot kierteli 1800-luvun alkupuolella Itä-Suomessa ja Vienan Karjalassa keräämässä kansanrunoja ja kokosi niistä opuksen, josta tuli kansakunnan perusteksti, Kalevala.

Helmikuussa kalevalainen mystiikka pulppuaa ja on läsnä kaikkialla, vaikka suomalaiset eivät sitä ehkä itse tunne tai huomaa.

Kalevalan päivää vietetään helmikuun 28. päivä suomalaisen kulttuurin ja kansalliseepos Kalevalan kunniaksi.

Sanoissa Väinämöisen kosketus tuntuu. Monet suomen käyttökielen sanat ja myös etunimet ovat lähtöisin kansalliseepoksestamme.

Naisten nimistä esimerkiksi Aino, Annikki, Ilmi, Kyllikki, Marjatta, Tellervo, Terhi, Tuire ja Tuulikki ja miesten nimistä muun muassa Ahti, Antero, Ilmari, Ilpo, Jouko, Kalervo, Kauko, Kimmo, Osmo, Seppo, Tapio, Unto ja Väinö tulevat suoraan Kalevalasta.

Suomessa myös katujen ja vakuutusyhtiöiden nimet ovat Väinölän perintöä. Kuvataiteilija Akseli Gallen-Kallela ja kansallissäveltäjä Jean Sibelius ammensivat luomisvoimansa ja aiheensa Kalevalasta.

Ruotsissa kalevalaista perintöä ylläpitää Kalevalaisten Naisten Liitto. Järjestöllä on neljä paikallisyhdistystä Ruotsissa: Götanmaan Kalevalaiset, Haaparannan Kalevalaiset, Roslagen Kalevala ja Tukholman Kalevalaiset.

Lisätietoja tämän vuoden Kalevalan päivän juhlista lehden ilmoitussivuilta.