RS 05/21: Suomen presidenttipeli kuumenemaan päin

Suomessa presidenttipeli on jatkuvasti käynnissä.

Presidentinvaali on merkittävin vaali Suomessa. Tasavallan presidentti on koko kansan keulakuva ja sen vuoksi myös ruotsinsuomalaisten presidentti.

Tämän viran haltijalla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa suomen kielen vähemmistöasemaan Ruotsissa.

Suomalaiset tällä puolen lahtea  seuraavat Suomen presidentin toimintaa suurella mielenkiinnolla.

Ruotsissa asuu Suomen  pienen vaalipiirin verran eli noin 120 000  Suomen kansalaista, joilla on äänioikeus Suomen presidentinvaaleissa.

Nuori pääministeri Sanna Marin (sd.) nousee suosituimmaksi, kun suomalaisilta kysytään mieluisinta ehdokasta seuraavaksi presidentiksi.

Tämä ilmenee Ylen Taloustutkimuksella 19.–22.1. teettämästä kyselystä, jossa 16 prosenttia ilmoitti Marinin ykkösvaihtoehdokseen.

Ulkoministeri, konkaripoliitikko Pekka Haaviston (vihr.) suosio on kyselyn mukaan laskussa.

Haaviston edelle nousi Marinin lisäksi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn (kesk.).  Rehniä piti mieluisimpana ehdokkaana 11 prosenttia ja Haavistoa 9 prosenttia vastaajista.

Kyselyssä yli 50-vuotiaiden suosikiksi nousi Keskustan Olli Rehn ja alle 50-vuotiaiden ykköseksi pääministeri Sanna Marin.

Kärkikolmikon takana tulee joukko muita ehdokkaita. Kuuden prosentin kannatuksen presidenttigallupissa saivat perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho, keskustalainen valtiovarainministeri Matti Vanhanen ja  Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.).

Vanhat puoluejohtajat sosiaalidemokraattien Eero Heinäluoma ja Kokoomuksen Alexander Stubb saavat neljän prosentin kannatuksen, 90-luvun lamavuosien keskustalainen pääministeri Esko Aho ja EU-komissaari Jutta Urpilainen kahden prosentin kannatuksen.

Seuraavat presidentinvaalit ovat vuonna 2024. Virallisia ehdokkaita ei vielä ole nimetty, mutta tällä hetkellä istuvan presidentin

Sauli Niinistön seuraajaksi kärkkyy vahvimmin kolmikko Sanna Marin, Olli Rehn ja Pekka Haavisto.