RS 01/20: Rokotusten hidas käynnistyminen hermostuttaa
Kohta vuoden päivät jatkuneella koronavirusepidemialla on ollut suuria vaikutuksia meidän arkielämäämme.
Erityisesti yli 70-vuotiaat, riskiryhmään kuuluvina, ovat saaneet kokea tämän kirpeästi, kotiarestia on riittänyt kuukausipaupalla. Vanhainkotivanhukset on pantu eristyksiin ja vierailukieltoon jo toisen kerran.
Kahden metrin etäisyyssääntö on muuttanut ihmisten sosiaalista käytöstä ja koronan pelko on romahduttanut julkisten liikennevälineiden käyttäjämäärän. Työelämä on muuttunut pysyvästi, kun etätyö on otettu laajamittaiseen käyttöön.
Ruotsinsuomalaisille yksi koronakriisin ikävimmistä puolista ovat Suomen matkojen rajoitukset. Suomen kansalaisilla on perustuslain mukainen oikeus matkustaa vapaasti Suomeen sekä lähteä sieltä. Tornionjokilaakson rajakuntien asukkailla on rajayhteisöön kuuluvina oikeus ylittää vapaasti maaraja.
Epätietoisuus jatkuvasti muuttuvista matkarajoituksista ja testaussäännöistä ovat johtaneet siihen, että useimmat ruotsinsuomalaiset ovat lykänneet Suomen matkansa tulevaisuuteen.
Matkailu- hotelli- ja ravintolatoiminnalle, taksialan yrittäjille sekä näistä aloista riippuvaisille elinkeinoille koronakriisillä on ollut tuhoisat vaikutukset. Näillä aloilla on koettu konkurssien aalto.
Kulttuurin ja urheilun suuret yleisötapahtumat ovat poissa, samoin lipputulot, joista urheiluseurat, teatterit ja erilaisia tapahtumia järjestävät yrittäjät saavat elantonsa.
Tämä riipaisee kipeästi myös ruotsinsuomalaista toimintaa, sillä seurojen toiminta rahoitetaan lipputuloilla.
Suomi ja Ruotsi aloittivat koronavirusrokotukset 27. Joulukuuta yhdessä muiden EU-maiden kanssa. Päämääränä on rokottaa koko väestö. Normaaliin arkielämään voidaan palata, kun riittävän suuri osa väestöstä on saanut rokotuksen.
Rokotukset ovat Suomessa ja Ruotsissa lähteneet käyntiintoivottua hitaammin, koska rokotteita on saatu valmistajalta odotettua vähemmän. Sama koskee muita Euroopan maita.
Rokote annetaan kahtena annoksena, mutta esimerkiksi Britanniassa on päätetty lykätä toisen rokoannoksen antamista.
Britannian viranomaisten mukaan jo ensimmäinen rokotepiikki antaa hyvän suojan vakavalta taudilta. Saksassa ja Tanskassa aiotaan seurata Britannian esimerkkiä. Näin vähäiset rokotteet riittävät useammalle.