Pääkirjoitus – RS v.49/15

RS 49/15 Suomen kansa juhlii itsenäisyyttä

Suomalaista kansanluonnetta voidaan kuvata sanoilla itsepäinen, sisukas ja luonnonläheinen. Sen ovat synnyttäneet karu pohjoinen luonto ja taistelu olemassaolosta idän ja lännen vaikutuspiirien puristuksessa.

Kun Suomi julistautui rohkeasti itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917, elettiin hyvin myrskyisiä ja epävarmoja aikoja. Punaiset ja valkoiset, veli veljeä vastaan oli hyvin vaikea alkutaival itsenäiselle maalle.

Sisällisodasta ei oltu kunnolla toivuttu, kun alkoi toinen maailmansota, jonka taisteluihin vuosina 1939-1945 osallistui 700.000 suomalaista.
100.000 suomalaista kaatui rintamalla, 200.000 haavoittui, heistä puolet vammautui vaikeasti. Itsenäisyys saatiin nipin napin ja suurin uhrauksin säilytettyä.

Sotavuosien jälkeen Suomessa oli kokonainen vaitelias sukupolvi, joka ei ollut terve eikä sairas ja jonka piti jälleenrakentaa maa. Sodan kokeneiden miesten ja naisten mielestä eivät koskaan kadonneet sodan aiheuttamat traumat, ja ne siirtyivät jossakin muodossa myös seuraavan sukupolven kannettavaksi.

Toisen maailmansodan historiallinen perintö näkyy monin tavoin nykypäivän ruotsinsuomalaisuudessa. Siitä muistuttavat Suomen sotalapset järjestöineen ja Suomen sotaveteraanit, joita on Ruotsissa yhä elossa useampi sata puolisoineen, he ovat keski-iältään yli 90 vuotiaita.
Karjalan evakkoja ja heidän jälkeläisiään on myös runsaasti ruotsinsuomalaisten joukossa.

Massamuutto Ruotsiin 1960- ja 70-luvuilla oli myrskyisä vaihe Suomen historiassa. Se on myös pääasiallinen syy siihen, että Ruotsissa elää ja vaikuttaa erittäin suuri suomenkielinen väestöryhmä tänäkin päivänä.

Suomen myrskyisiin vaiheisiin kuuluu myös Neuvostoliiton romahtaminen 90-luvun alussa, sitä seurannut idänkaupan romahtaminen ja lama sekä Suomen ja Ruotsin nopea länsi-orientoituminen ja liittyminen Euroopan Unionin jäseniksi 90-luvun puolivälissä.

Itsenäisen Suomen kohtaloilla on aina ollut tavattoman suuri vaikutus ruotsinsuomalaisten elämään. 2010-luvun puolivälissä ruotsinsuomalaisuuden suurin haaste on taistelu kielellisen vähemmistöaseman ja identiteetin vahvistamiseksi.

Itsenäinen Suomi täyttää sunnuntaina 98 vuotta. Lehden ilmoitussivut kertovat, että ruotsinsuomalaiset juhlivat Itsenäisyyspäivää innolla ja lukuisien tapahtumien voimalla ympäri maata. Näissä tilaisuuksissa vallitsee vakava ja harras, mutta sydämellinen tunnelma.

Ruotsin Suomalainen –lehden toimitus toivottaa kaikille lukijoille hyvää Suomen Itsenäisyyspäivää 2015.