Pääkirjoitus – RS v. 51/15

Ruotsin keskuspankin pääjohtaja, suomalainen Stefan Ingves on Ruotsin kruunun ja talouden ylimmäinen vartija.

TALOUS MEIDÄN

Ruotsin talous jyskyttää eteenpäin hurjaa vauhtia. Vahva kotimainen kysyntä ja vienti vahvistavat Ruotsin asemaa yhtenä Euroopan vahvimmista talouksista. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD ennustaa että Ruotsin talous kasvaa 3,1 prosentin vauhtia vuonna 2016 ja 3,0 prosenttia vuonna 2017, ja muiden laitosten ennusteet ovat samassa linjassa.

Valtion verotulot ovat kasvussa, seuraavalle kahdelle vuodelle ennustetaan maltillista inflaatiota, palkat ovat nousussa ja ennusteiden mukaan ruotsalaiset ostavat enemmän kulutus-tavaroita. Myös työttömyysaste on ennusteiden mukaan laskussa. Myös kruunun kurssi on pysynyt vahvana. Yhdellä eurolla saa tänään 9,2 kruunua kun vielä pari vuotta sitten yhdestä eurosta joutui maksamaan lähes 11 kruunua.

Toki talouden taivaalla on myös pilviä. Euroopan pakolaiskriisi on aiheuttanut sen, että Ruotsin valtio joutuu lainaamaan rahoittaakseen pakolaisten vastaanotosta ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset, ja lisäksi pakolaisten sijoittuminen työmarkkinoille on epävarmaa.

Asuntomarkkinoiden ylikuumentuminen on toinen suuri ongelma. Kaupunkialueilla vallitsee asuntopula, ja asuntojen hinnat ovat nousseet tähtitieteellisiin summiin, mikä taas on johtanut siihen että kotitalouksilla on jättimäiset asuntovelat.

Suomen talouden näkymät eivät suinkaan näytä yhtä valoisilta. Sekä Nordea että Suomen Pankki ennustavat Suomelle heikkoa talouskasvua ensi vuodeksi. Ero muihin länsimaihin kasvaa, ja Suomen talouskasvu on kotimaisen kulutuksen varassa.

Väestön ikääntyminen on kaikkia Euroopan maita koskeva ilmiö. 1950-luvun alussa syntyneet, ns. suureen ikäluokkaan kuuluvat suomalaiset ja ruotsalaiset ovat parhaillaan jäämässä eläkkeelle. Eläkeläisten määrä tulee lähivuosina nousemaan rajusti niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Eläkeiän nostamista koskevia ehdotuksia on tehty molemmissa maissa, mutta palkan-saajien etujärjestöt ovat perinteisesti vastustaneet kaikkia tämänsuuntaisia ehdotuksia.

Ruotsissa eläkkeelle lähdön alaikäraja on 61 vuotta, mutta jokaisella on oikeus tehdä töitä 67-vuotiaaksi asti. Palkan saajajärjestö LO:n maanantaina julkaiseman raportin mukaan 65-vuotiaana eläkkeelle jäävän palkansaajan eläke on 60% palkasta, 67-vuotiaana eläköityvällä se on 70%. LO ehdottaa työmarkkinoiden pelisääntöjen uudistamista siten, että yhä useammat voisivat työskennellä 67 ikävuoteen saakka.