RS 23/26: Kansallispäivä ruotsinsuomalaisittain

Perjantaina 6. kesäkuuta vietetään jälleen Ruotsin kansallispäivää. Näin on tehty vuodesta 1839 lähtien Skansenin perustajan Arthur Hazeliuksen aloitteesta. Päivää juhlittiin Ruotsin lipun päivänä, kunnes valtiopäivät vuonna 1983 teki siitä kansallispäivän ja 2005 yleisen vapaapäivän.

SVT lähettää perinteiseen tapaan kansallispäivän pääjuhlan suorana lähetyksenä Skansenin Sollideniltä. Kuningasperhe kunnioittaa tapahtumaa läsnäolollaan totuttuun tapaan.

Suomalaiset ovat tärkeä osa Ruotsin historiaa. Ensimmäiset ruotsinsuomalaisia koskevat merkinnät löytyvät historiankirjoista 1200-luvun alusta eli lähes tuhannen vuoden takaa.

Monia merkkejä ruotsinsuomalaisten pitkästä historiasta on säilynyt jälkipolville. Esimerkiksi suomalaismetsien kulttuuriperintö on ruotsinsuomalaisille hyvin tärkeä asia. 1600–1800 -luvuilla suomen kieltä puhuvia metsäsuomalaisia asui yli sadassa Keski-Ruotsin pitäjässä, eniten Värmlannissa.

Metsäsuomalaisten elämästä ja historiasta kertova ulkoilmamuseo Finnstigen on toiminut jo yli neljän vuosikymmenen ajan Hälleforsin Bredsjössä. Toimintaa pyörittää Finnstigen-yhdistys, jonka vetäjät ovat paikallisia ruotsinsuomalaisia kulttuurivaikuttajia. Yhdistyksen tehtävänä on Finnstigen-ulkoilmamuseon ylläpitäminen ja kehittäminen sekä metsäsuomalaisperinnettä vaalivien tapahtumien järjestäminen.

Värmlannissa on kesä kauneimmillaan ja suomalaismetsät museoineen ovat kaikille suositeltava, mielenkiintoinen kesämatkailukohde.

Ruotsinsuomalaisia muistomerkkejä löytyy myös pääkaupungista, kuten esimerkiksi Katarinan hautausmaa, joka on ruotsinsuomalaisten historiasta kiinnostuneille suositeltava tutustumiskohde.

Tukholmassa Katarinan kirkko oli 1600 – 1800 -luvuilla suomalaisille erittäin tärkeä paikka. Siihen aikaan Katarinan kirkkomaa oli paikka, johon suomalaiset haudattiin. Hautusmaan laidalla seisoo varhaisten raivaajien kunniaksi pystytetty muistokivi.