RS 9/18: Aavan meren tuolla puolen

Unto Mononen (1930–1968) oli Toivo Kärjen ohella Suomen merkittävin tangosäveltäjä. 1950–60-luvuilla tanssimuusikkona Varsinais-Suomessa toiminut Mononen sävelsi muun muassa tangot Tähdet meren yllä, Syvä kuin meri ja Satumaa, josta on vuosikymmenien kuluessa tullut suomalaisten kansallistango.

Suomalaisen tangon syntyainekset ovat sodan syventämä epävarmuuden ja kodittomuuden tunne, kohtalonusko ja tuskainen kaipuu menneisyyteen – mutta myös ilon ja toivon kipinät. Suomalainen surumielisyys on vahvimmillaan juuri Monosen tangoissa.

1960-luvun alussa tangoboomi ja Satumaan uusi menestys läpäisivät koko Suomen, ja Mononen nousi sen ajan nuoren kulttuuriväen suosioon sävellettyään yhtyeensä vararumpalille M.A. Nummiselle tangon Naiseni kanssa eduskuntatalon puistossa.
Monosen merkitys säveltäjänä tunnustettiin kuitenkin vasta hänen kuolemansa jälkeen.

Unto Monosesta kertova musiikkinäytelmä ”Kohtalon tango” saapuu pääsiäisviikolla kiertueelle Ruotsiin. Näytelmässä kuullaan miltei kaikki Monosen tunnetuimmat teokset.
Elävä orkesteri hoitaa säestyksen ja kaikki muusikot ovat myös muissa rooleissa ja näyttelevät soittamisen ohella.

Unto Monosta esittävä Pasi Nieminen näyttelee Monosen ahdinkoa huolella ja ilman ylilyöntejä. Näytelmän koreografioista vastaava Ida Teeri tuo lavalle liikettä ja rytmiä, joka yhdistää tangot tarinaan musiikin lisäksi tanssin avulla.

Suomalainen tango on kuitenkin näytelmän näkyvimmässä ja merkittävimmässä roolissa. Näytelmärooliin Unto Mononen luottaa yksinomaan identiteettiinsä tangosäveltäjänä ja tangoihin suomalaisen sielunmaiseman kuvaajana traagiseen loppuun saakka.
Mestarisäveltäjä Mononen on poissa, mutta musiikki, tangojen sanat ja sävelet elävät suomalaisten sydämissä.

Kohtalon tango:
30.3. klo 16.00: Skövde, Finnhovi.
31.3. klo 15.00: Surahammar, Folkets Hus.
1.4. klo 11.00: Gävle, Furugårdenin hoito-ja hoivakoti, Valbo.
2.4. klo 14.00: Sundbyberg, Kulturcentrum Hallonbergen.
Tarkemmat tiedot lipuista ym. löytyvät RS:n ilmoitusivuilta.