RS 41/19: Suomea uhkaa vauvakato
Suomessa syntyvien lasten lukumäärä on niin hurjassa laskussa, että kohta koiranpentujakin syntyy vauvoja enemmän.
Tätä todistaa Suomen tilastokeskuksen viime viikolla julkaistu väestöennuste. Sen mukaan Suomen väkiluku kääntyy laskuun jo 10 vuoden päästä eli vuonna 2031. Suomen syntyvyys putoaa jopa synkkiä ennusteita nopeammin. Tällaisen vauvakadon piti olla edessä vasta 2045.
Vastaavanlainen syöksy nähtiin Suomessa viimeksi 60-70-lukujen vaihteessa. Suomen väestö pysyy silti kasvussa, koska Suomeen muuttaa tällä hetkellä ulkomailta enemmän ihmisiä kuin toisinpäin.
Alhainen syntyvyys laskee työikäisten osuutta Suomen väestöstä. Entistä pienemmän joukon on rahoitettava yhteiskunnan palvelut, kuten hoito- ja hoivakulut.
Samaan aikaan Suomen väestö ikääntyy, yli 75-vuotiaiden määrä tulee ennusteiden mukaan kaksinkertaistumaan seuraavan 15 vuoden aikana.
Eläkepommi on räjähtämässä käsiin niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Eläkeläisten määrä kasvaa kasvamistaan, ihmiset hankkivat yhä vähemmän lapsia ja työssäkäyvien määrä pienenee. Sama ongelma koskee kaikkia Euroopan maita.
Ratkaisuja väestön ikääntymisongelmaan on kaksi: työvoiman maahanmuuton lisääminen ja yleisen eläkeiän nostaminen.
Eläkeiän nostaminen on poliittisesti vaikea ja tunteita herättävä kysymys. Suomessa vanhuuseläkkeelle pääsyn alaraja on päätetty nostaa vaiheittain 65 ikävuoteen 2025 mennessä, ja yläraja 70 vuoteen 2027 mennessä.
Ruotsissa eläkeiän alaraja on päätetty nostaa 64 vuoteen 2026 mennessä. Tällä hetkellä eläkkeelle pääsee Ruotsissa jo 61-vuotiaana. Myös Ruotsin eläkeyläikäraja nousee, ensin 68 vuoteen jo ensi vuonna 2020 ja sen jälkeeen 69 vuoteen 2023 mennessä. Vielä tämän vuoden loppuun saakka on voimassa sääntö, että julkisen sektorin viroissa eläkkeelle on jäätävä viimeistään 67-vuotiaana.
Lisäksi etenkin Suomessa, mutta myös Ruotsissa tarvitaan kipeästi lisää nuorta työikäistä aktiiviväestöä, jonka on tultava maiden rajojen ulkopuolelta, kun omasta maasta sitä ei löydy.
Jäntevän ja toimivan, kansan suurten kerrosten tukea nauttivan työvoima-maahanmuuttopolitiikan järjestäminen onkin maidemme päättäjien lähiaikojen suurin haaste.