RS 27/22: Pohjoismainen yhteistyö tiivistymään päin

Pohjoismainen yhteistyö on tänä keväänä ollut ajankohtainen teema.

Pohjolan kansanvaltaiset hyvinvointivaltiot Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti ovat arvoperustaltaan ja kulttuurisesti hyvin lähellä toisiaan.

Vuonna 1954 tehdyt sopimukset Pohjoismaiden yhteisistä työmarkkinoista ja maiden välisestä passivapaudesta sekä vuonna 1955 tehty sopimus pohjoismaisesta sosiaaliturvasta ovat yhteistyön suuria saavutuksia.

Pohjoismaissa asuvat voivat äänestää asuinmaansa kunnallisvaaleissa ja saavat ilmoitusmenettelyllä kaksoiskansalaisuuden Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Islannissa.

Viime vuosikymmeninä yhteistyö on yhäkin syventynyt tuntuvasti niin kulttuurin, talouden, energiapolitiikan kuin talouden alueilla.

Kuluvan kevään aikana Ukrainan kriisi ja erityisesti Venäjän federaation muuttunut politiikka, johon kuuluu agressiivisten sotilaallisten keinojen käyttö, on ohjannut Pohjoismaita entistä tiiviimpään puolustusyhteistyöhön.

Kun Suomi ja Ruotsi viime viikolla hyväksyttiin Pohjois-Atlantin puolustusliiton jäseniksi kuuluvat kaikki Pohjoismaat nyt Natoon.

Talouden mittareilla mitattuna ”Liittovaltio Pohjola” eli viisi pohjoismaata yhdessä kuuluvat maailman10–12 suurimman talouden joukkoon. Jos pohjoismaat muodostaisivat liittovaltion se saisi itsestään selvän paikan G20-maiden neuvottelupöytiin ja kuuluisi myös EU:n tärkeimpiin jäseniin.

Pohjolan asukkaat suhtautuvat myönteisesti maiden välisen yhteistyön tiivistämiseen ja ymmärtävät yhteistyön tuomat poliittiset ja taloudelliset hyödyt, kertovat mielipidemittaukset.