RS 2/18: Nyt valitaan presidentti

Presidentinvaalien ennakkoäänestys alkaa Ruotsissa jo ensi viikon keskiviikkona 17. tammikuuta. Tarkat tiedot ennakkoäänestyspaikoista ja -ajoista löytyvät tämän viikon lehdestä.

Varsinainen vaalipäivä on 28. tammikuuta. Tämänkertaisen vaalin suuri kysymys on tuleeko toinen vaalikierros ja jos tulee, kuka nousee Sauli Niinistön vastaehdokkaaksi.
Viime aikojen mielipidemittaukset kertovat, että virassa oleva presidentti Sauli Niinistö on kansan suursuosikki.
Hänellä on hyvät mahdollisuudet saada yli 50% kannatus jo vaalin ensimmäisellä kierroksella.

Politiikassa mikään ei kuitenkaan ole varmaa ennen kuin vaali on käyty ja äänet laskettu. Suomen presidentinvaaleissa on monta kertaa nähty pääehdokkaiden rajuja kannatuksen nousuja ja laskuja vain muutama päivä ennen vaaleja.

Presidentinvaali on merkittävin vaali Suomessa. Sen aikana keskustellaan aidosti politiikan ja yhteiskunnan perustavanlaatuisista kysymyksistä.
Historiallisesti vaaliin on liittynyt suurta dramatiikkaa, ja ne ovat herättäneet laajaa kansainvälistä huomiota.

Vuoden 1956 vaali, jolloin Urho Kekkonen tuli valituksi, oli tällainen murroskohta modernin Suomen historiassa. Dramaattiset olivat myös vuoden 1982 vaalit, kun Kekkosen valtakausi päättyi ja Mauno Koivisto valittiin tasavallan päämiehen virkaan.
Sauli Niinistön valinta vuoden 2012 vaaleissa päätti sosiaalidemokraattisten presidenttien kauden (Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari, Tarja Halonen) Suomen historiassa, mutta vaaliin ei muutoin liittynyt sellaista poliittista järinää, jota koettiin vuosien 1956 ja 1982 kampanjoissa.

Tasavallan presidentti on koko kansan keulakuva ja sen vuoksi myös ruotsinsuomalaisten presidentti.
Suomen presidentit ovat kautta aikojen pitäneet suomen kielen asemaa Ruotsissa tärkeänä ja myös käyneet tapaamassa ruotsinsuomalaisia.

Suomen ja Ruotsin pitkä yhteinen historia ja maiden kulttuurien yhteneväisyys sekä maantieteellinen läheisyys vahvistavat yhteyttä.

Ruotsissa asuu yli 120 000 Suomen kansalaista, jotka ovat äänioikeutettuja Suomen valtiollisissa vaaleissa. Jos ruotsinsuomalaisilla olisi oma vaalipiiri tasavallan vaaleissa, vastaisi se 6–8 edustajapaikkaa Suomen eduskunnassa.

Vain 12 prosenttia äänioikeutetuista ruotsinsuomalaisista äänesti edellisissä presidentinvaaleissa. Luku tarkoittaa Ruotsissa sijaitsevissa ennakkoäänestyspaikoissa annettuja ääniä.
Jos mukaan lisättäisiin äänet niiltä Ruotsissa asuvilta suomalaisilta, jotka käyvät Suomessa äänestämässä, olisi ruotsinsuomalaisten virallinen äänestysprosentti huomattavasti korkeampi.