RS 21/16: Terveys on tärkein

Lonkkamurtuma on kasvava kansanterveysongelma ja yleinen vitsaus varttuneeseen ikään ehtineiden keskuudessa. Kyseessä on kivulias murtuma, joka vaatii aina kirurgista operaatiota.
Lopulliseen paranemiseen menee kuukausia ja kaikki eivät palaudu koskaan ennalleen. Nivelrikko on yleinen kansansairaus, samoin erilaiset sydämen vajaatoimintaan liittyvät sairaudet.
Edellä mainitut vaivat ovat valitettavan tuttuja myös monille ruotsinsuomalaisille. Tarkempaa tietoa niistä löytyy RS-lehden lääkärinpalstalta.

Ruotsinsuomalaisten terveyttä on tutkittu myös tieteellisesti.
Västmanlannissa muutama vuosi sitten tehty tutkimus osoitti, että alueen ruotsinsuomalaisten parissa on havaittavissa enemmän tuki- ja liikuntaelinten särkyjä ja korkeaa verenpainetta kuin ruotsalaissyntyisillä.
Rankka työnteko on jättänyt jälkensä – varsinkin 60- ja 70-luvulla työn perässä Ruotsiin muuttaneet joutuivat usein fyysisesti raskaisiin ja vaarallisiin työtehtäviin.

Oma lukunsa ovat kaltoinkohtelu ja suoranaiset hoitovirheet ruotsalaisessa sairaanhoidossa.
Ruotsin Suomalainen -lehti on palstoillaan vuosien varrella haastatellut monia suomalaisia, joilla on tällaisia kokemuksia.

Ihmisten sairaskertomuksista tulee selvästi esiin yksi seikka: omakielisen sairaanhoidon tarve.
Toisinaan potilas joutuu tilanteeseen, jossa suomenkielinen hoitoapu olisi täysin välttämätöntä. Esimerkiksi silloin, kun ihminen on voimakkaiden kipua lievittävien lääkkeiden vaikutuksen alaisena olisi erittäin tärkeää, että potilas voisi puhua omaa äidinkieltään.

Omakielistä sairaanhoitoa ei ruotsinsuomalaisille ole tarjolla lukuun ottamatta muutaman suomalaisen yksityislääkärin vastaanottoa.
Useimmiten ruotsalaisen yhteiskunnan tarjoamat terveyspalvelut riittävät hyvin, mutta toisinaan potilas joutuu tilanteeseen, jossa suomenkielinen hoitoapu olisi täysin välttämätöntä.

Laki suomen kielen hallintoalueesta velvoittaa kunnat ja maakäräjät tarvittaessa järjestämään vanhustenhoidon ja esikoulun suomen kielellä.
Sairaanhoitoa laki ei koske, vaikka tarve siihen olisi suuri. Suomenkieliset potilaat tarvitsevat oppaan hoitoviidakossa.
Tällä hetkellä ainoastaan Tukholman, Sörmlannin ja Gävleborgin maakäräjät ovat järjestäneet suomenkielisen puhelinpalvelun sairaanhoitoneuvontaa tarvitsevalle.
Omakielisen hoito-ohjauksen tarve on suuri koko maassa eli puhelinpalvelu ja mahdollisuus keskustella suomea puhuvan sairaanhoitajan kanssa pitäisi saada osaksi kaikkien maakäräjien peruspalvelua.