RS 15/19: Sunnuntaina Suomen historiassa kääntyy uusi lehti

Ensi sunnuntai on Suomessa vaalipäivä. Tasavalta käy historiansa 38. valtiopäivävaaleihin, 14. huhtikuuta valitaan 200 kansanedustajaa vaalikaudelle 2019 – 2023. Kyseessä on sukupolvenvaihdosvaali, kun monet vanhat konkarit jäävät pois eduskunnasta.

Suomen eduskuntavaaleissa on 13 vaalipiiriä. Ruotsissa asuu lähes yhden vaalipiirin verran eli noin 130 000 Suomen kansalaista, jotka ovat äänioikeutettuja Suomen valtiollisissa vaaleissa.

Näissä vaaleissa Ruotsissa asuvat äänioikeutetut ovat ensimmäisen kerran voineet äänestää ennakkoon myös kirjeitse. Ruotsissa kirjeäänestys on käytännössä ohi, sillä kirjeäänen on oltava vanhan kotikunnan keskusvaalilautakunnassa viimeistään vaalipäivää edeltävänä perjantaina ennen klo 19.00 eli huomisiltana.

2010-luku alkaa olla ohi, mitä tapahtui Suomessa vuosikymmenen kahdessa edellisessä parlamenttivaalissa?

Vuoden 2011 vaaleissa erikoista oli se, että populistipuolue Perusuomalaiset Timo Soinin johdolla sai suurvoiton, nousten lähes tyhjästä Suomen eduskunnan kolmanneksi suureksi puolueeksi 39 edustajapaikalla.

Kokoomus menetti kuusi paikkaa mutta jäi tästä huolimatta 44 paikalla eduskunnan suurimmaksi puolueeksi. Sosiaalidemokraatit pitivät asemansa ennakoitua paremmin Perussuomalaisten työväestöön suuntautuneesta tykityksestä huolimatta ja jäivät eduskunnan toiseksi suurimmaksi puolueeksi 42 paikalla.

Keskustapuolueen kohtalo vuoden 2011 vaaleissa oli surkea. Puolue menetti 16 kansanedustajapaikkaa, putosi 35 edustajan keskisuureksi puolueeksi, menetti pääministerin paikan ja joutui oppositioon.

Vuoden 2015 vaaleissa Suomen Keskusta ja puheenjohtaja Juha Sipilä ottivat revanssin ja saivat suurvoiton. Keskusta nousi eduskunnan suurimmaksi puolueeksi 49 paikalla ja sai pääministerin paikan.

Timo Soinin johtama perussuomalaiset kiri eduskunnan toiseksi suurimmaksi puolueeksi 38 paikalla. Alexander Stubbin kokoomus hävisi kakkossijan erittäin niukasti: kokoomus sai enemmän ääniä kuin perussuomalaiset, mutta yhden edustajan vähemmän.

Vuoden 2015 erityispiirre oli vasemmistopuolueiden surkea menestys: Sosiaalidemokraatit ja Vasemmistoliitto saivat yhteensä 46 kansanedustajaa, mikä on vasemmiston heikoin tulos koskaan Suomen valtiopäivävaaleissa.

Toinen suuri yllättäjä oli Perussuomalaiset, joka ennusteista huolimatta onnistui nousemaan toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Suomi otti vuoden 2015 vaaleissa perussuomalaisten vaalivoiton myötä selvän askeleen konservatiivisempaan suuntaan.

Mikä on tilanne kevätvaaleissa 2019? Mielipidemittausten mukaan sosiaalidemokraatit nousee eduskunnan suurimmaksi puolueeksi noin 20 prosentin kannatuksella ja Keskusta, Kokoomus ja Perussuomalaiset tulevat perässä noin 15 prosentin ääniosuudella kukin.

Mutta: liikkuvien äänestäjien määrä on suurempi kuin koskaan ja yhä useammat tekevät äänestyspäätöksensä vasta vaalipäivänä.

Näissä oloissa kaikki gallupit heittävät helposti häränpyllyä – vaalien yllätysvoittaja ja pääministeriehdokas voi nousta mistä tahansa puolueesta.

Sunnuntai-illan ääntenlaskennasta onkin tulossa todellinen jännitysnäytelmä.