RS 13/16: Presidenttipeli pyörähti käyntiin

Suomen seuraaviin presidentinvaaleihin on aikaa vajaat kaksi vuotta. Niiden loppukierros käydään vuoden 2018 alussa. Näin ollen syksy 2017 tulee sata vuotta täyttävässä tasavallassa olemaan ankaran vaalikamppailun aikaa.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen ilmoitti kaksi viikkoa sitten pyrkivänsä puolueensa presidenttiehdokkaaksi. Puolueen ehdokas valitaan jo ensi kesän puoluekokouksessa. Suomen presidenttipeli pyörähti jälleen tosissaan käyntiin.

Suomen pääministerinä 2003-2010 toiminut Vanhanen oli Keskustan ehdokas vuoden 2006 presidentinvaaleissa, mutta jäi kolmannelle sijalle. Toisella kierroksella kisasivat Sauli Niinistö ja Tarja Halonen, valituksi tuli Halonen.

Suomen kansan ylivoimainen suosikki tasavallan presidentin tehtävään on nykyinen istuva presidentti Sauli Niinistö.
Hänellä on mahdollisuus pyrkiä toiselle kaudelle. Niinistö ei ole vielä ilmoittanut aikeistaan, mutta kansan keskuudessa pidetään selviönä, että hän haluaa jatkaa presidenttinä.

Myös muut puolueet ovat liikkeellä. SDP:ssä etsitään haastajaa Niinistölle, ja katseet kohdistuvat puolueen ex-puheenjohtajiin Eero Heinäluomaan ja Jutta Urpilaiseen.
Vihreiden vahvin ehdokaskandidaatti on Pekka Haavisto, joka menestyi erinomaisesti vuoden 2012 vaalissa.
Perussuomalaisten vahvin ehdokasnimi Timo Soini on ilmoittanut, että hän ei lähde ehdokkaaksi.

Suomessa kotimaan politiikkaa ja EU-asioita hoitaa hallitus, mutta ulkopolitiikan johtamisessa presidentti on erittäin tärkeässä asemassa. Jalat maan pinnalla pitävä suhteiden hoito on ollut presidentti Sauli Niinistön toimintalinja. Paasikiviläinen reaalipoliittinen lähestymistapa onkin korostunut Suomen ulkopolitiikassa Niinistön kaudella.

Presidentinvaali on merkittävin vaali Suomessa. Tasavallan presidentti on koko kansan keulakuva ja sen vuoksi myös ruotsinsuomalaisten presidentti.
Suomen presidentit ovat kautta aikojen kiinnittäneet huomiota ruotsinsuomalaisten asemaan ja käyneet paikan päällä tapaamassa vähemmistön edustajia.
Tämän vaikutusvaltaisen viran haltijalla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa myönteisellä tavalla suomen kielen asemaan Ruotsissa.

Ruotsissa asuu reilut satatuhatta Suomen kansalaista. Äänioikeutetut tällä puolen lahtea seuraavat presidentin toimintaa ja vaalia suurella mielenkiinnolla.
Vuoden 2012 vaaleissa ehdokkaat kampanjoivat myös ruotsinsuomalaisten keskuudessa, ehdokkailla oli paikalliset tukiryhmät ja Sauli Niinistöllä jopa ruotsinsuomalaisten tukijoiden pyörittämä kampanjatoimisto Tukholmassa ja sivutoimisto Eskilstunassa.