RS 13/23: Ruuan hinta sen kun nousee – eläkeläiset ja lapsiperheet ahdingossa
Viimeisen reilun vuoden aikana tapahtunut kuluttajahintojen tuntuva nousu huolestuttaa ruotsinsuomalaisia.
Hinnat läksivät laukkaamaan jo vuoden 2022 alkupuoliskolla. Inflaatio on tammi- ja helmikuussa 2023 pysytellyt 9–10 prosentin tasolla sekä Suomessa että Ruotsissa. Nestemäisten polttoaineiden eli dieselin ja bensan hinta on noussut yli 35 prosenttia ja sähkön hinta lähes 30 prosenttia vuoden 2021 tasoon verrattuna.
Eniten ruotsinsuomalaisia kismittää elintarvikkeiden hintojen nousu. Yksittäisistä elintarvikkeista kahvin hinta on noussut eniten. Myös tuoreen kalan, hedelmien ja vihannesten hinnat ovat nousseet tuntuvasti.
Elintarvikkeet ovat keskimäärin hiukan yli 20 prosenttia kalliimpia kuin vuosi sitten. Mutta eläkkeet ja palkat eivät ole nousseet samaan tahtiin. Tämä tarkoittaa sitä, että kuluttajien ostovoima on heikentynyt.
Pienituloiset palkansaajat, lapsiperheet ja eläkeläiset ovatkin joutuneet suunnittelemaan ruokaostoksensa entistä tarkemmin. Myös sähkönkulutus ja autonkäyttö ovat tarkassa syynissä.
Kotitalouksilla, joilla on asuntolainaa, on budjetissa pysyminen tätäkin vaikeampaa, kun asuntolainojen korot ovat tällä hetkellä ennätyskorkealla.
Kuluttajat niin Suomessa kuin Ruotsissakin joutuvat elämään säästeliäästi ainakin lähikuukaudet.
Taloudessa suhdanteet vaihtelevat nopeasti. Normaalioloihin palaaminen voi tapahtua hyvinkin pian, kunhan levottomuudet maailmalla rauhoittuvat.
Mutta: kuluttajahinnat ovat viime kuukausien aikana nousseet niin rajuun tahtiin, että sellaista ei ole koettu täällä vuosikymmeniin.
Maan taloudesta päättävillä ei enää ole varaa istua kädet ristissä. Suuret talouden perustekijät ovat Ruotsissa ja Suomessa kunnossa. Nyt on pidettävä huoli siitä, että näin on myös tulevaisuudessa.