RS 09/20: Kalevalaisuus on osa ruotsinsuomalaisuutta

Huomenna 28. helmikuuta on Kalevalan päivä. Sitä vietetään suomalaisen kulttuurin ja Suomen kansalliseepoksen Kalevalan kunniaksi.

Kajaanin piirilääkäri Elias Lönnrot kierteli 1800-luvun alkupuolella Itä-Suomessa ja Vienan Karjalassa keräämässä kansanrunoja. Hän kokosi niistä opuksen, josta tuli kansakunnan perusteksti.

Kalevalainen mystiikka pulppuaa yhä ja on osa suomalaisuutta. Se on läsnä kaikkialla meidän arkipäivässämme , vaikka ruotsinsuomalaisetkaan eivät ehkä asiaa huomaa tai tunne.

Sanoissa Väinämöisen kosketus tuntuu. Suomen kielessä on satoja sanoja, jotka tulevat suoraan Kalevalasta.

Suomalaisisa etunimistä monet ovat lähtöisin Kalevalasta: naisten nimistä esimerkiksi Aino, Annikki, Ilmi, Kyllikki, Marjatta, Tellervo, Terhi, Tuire ja Tuulikki ja miesten nimistä Ahti, Antero, Ilmari, Ilpo, Jouko, Kalervo, Kauko, Kimmo, Osmo, Seppo, Tapio, Unto ja Väinö kuuluvat tähän joukkoon.

Kalevalaisten Naisten Liitto pitää yllä kalevalaista perinnettä. Liitolla on neljä vahvaa paikallisyhdistystä Ruotsissa: Götanmaan Kalevalaiset, Haaparannan Kalevalaiset, Roslagen Kalevala ja Tukholman Kalevalaiset.

Götanmaan Kalevalaiset järjestää perjantaina 28. helmikuuta klo 18.00 Göteborgin kaupunginkirjaston juhlasalissa tilaisuuden, jossa teemana on metsän henki. Kalevalaiset kertovat sanoin ja kuvin kesäretkestä suomalaismetsiin. Kansanmuusikko Anna Fält laulaa ikivanhoja suomalaisia tekstejä ja loitsuja. Göteborgin harmonikkakerho esiintyy, tilaisuuden päätteeksi kahvia ja keskustelua. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.