RS 36/19: Päättäjien on syytä kuunnella senioreita

Ruotsin Suomalainen -lehden Örebron aluetoimittaja Airie Tervaniemi kirjoitti RS-lehdessä muutama kuukausi sitten, että ruotsinsuomalaisten ei ole yhtä helppoa saada apua kunnissa ja sairaanhoidossa kuin valtaväestön.

Yksi syy tähän ovat kieli- ja kulttuurierot. Suomalaiset ovat kansaa joka ei turhasta valita, vaan yrittää viimeiseen saakka pärjätä itse.

Airie kertoi kirjoituksessaan, että suomen kielen hallintoaluekoordinaattorit tapaavat työssään ihmisiä, jotka eivät osaa pyytää apua. Ajan varaaminen lääkärille tuottaa ongelmia, pankkiasioita ei enää osata hoitaa, eläkettä, johon on oikeus, ei ole ymmärretty hakea.

Airie nosti kirjoituksessaan esiin myös uuden tietotekniikan, jota ilman on nykyään lähes mahdotonta hoitaa asioita.
Ikääntynyt väestö on tottunut hoitamaan asiansa henkilökohtaisella käynnillä pankissa tai virastossa ja uusi tekniikka tuottaa monille ongelmia.

Senioriväestöllä on oltava mahdollisuus kansalaisuuspalveluihin ja hallintovirastojen tulisi palvella ihmisiä niin, että he saavat sen avun, joka heille kuuluu.

Sairaanhoidossa riittävät ruotsalaisen yhteiskunnan tarjoamat palvelut riittävät hyvin, mutta joissakin tapauksissa suomenkielinen hoitoapu on täysin välttämätöntä.

Tällä hetkellä ainoastaan Tukholman, Sörmlannin ja Gävleborgin maakäräjät ovat järjestäneet suomenkielisen puhelinpalvelun sairaanhoitoneuvontaa tarvitseville.

Suomenkielisen hoito-ohjauksen tarve on suuri koko Ruotsissa.
Mahdollisuus keskustella puhelimitse suomen kieltä puhuvan sairaanhoitajan kanssa tulisi saada osaksi kaikkien maakäräjien peruspalvelua.