Lakipalsta – RS v.46/11

Asiaa testamentista

Lakipalstalle on kerääntynyt nivaska kysymyksiä testamentin laadinnasta ja testamentin pätevyydestä, joten lienee paikallaan muistuttaa muutamista olennaisista kohdista tällä merkityksellisellä ja melko monimutkaisella oikeusalueella.
Testamenttisäädökset ovat muuttuneett yleisten yhteiskuntamuutosten myötä. Viime vuosikymmenien avioliittolainsäädännön uudistuminen heistuu myös testamenttioikeuden alueella. Avioliittolain rinnalle on myös lainsäädännöllisesti kehittynyt niin avoliitto kuin myös partneriliitto ja perinnöjako ”lain mukaan” saattaa osoittautua yllättäväksi.
Testamentti on testamentin jättäjän viimeinen tahto siitä miten asianomaisen jäämistön kanssa menetellään kuoleman jälkeen. Testamentin laadinta on siis kuoleman tapausta varten tehtävä toimentide ja vain kuoleman tapausta varten. Aviopuolisot, avopuolisot ja partneriliitossa olevat henkilöt voivat keskinäisellä testamentilla määrätä joko koko omaisuudestaan tai osasta siitä, samoin kuin sisarukset tai ketkä tahansa henkilöt yhdessä elämisestä huolimatta.
Paitsi että jälkisäädöksen tekijän edellytetään olevan oikeustoimikelpoinen, on testamentin pätevyyden suhteen olemassa joukko määräyksiä, jotka tulee huomioida. Testamentin tekijän tai tekijöiden on itse allekirjoitettava testamentti kahden todistajan läsnäolessa. Myös testamentin todistajien suhteen on olemassa erityisvaatimuksia. Mikäli testamentin todistaja ei täytä lain määräämiä vaatimuksia tai jos todistajat eivät ole yhtä aikaa paikalla allekirjoitettaessa, on seurauksena, että testamentti ei ole pätevä.
Rintaperillisellä on testamentista huolimatta aina oikeus vaatia niin sanottuun lakiosuus, mikä määrällisesti on puolet perintöosuudesta. Näin ollen ei rintaperillistä voi testamentin avulla täysin jättää perinnöttömäksi, vaikka niin haluaisikin. Lakiosuuden saaminen perinnönjaossa vaatii kuitenkin toimenpiteitä myös rintaperilliseltä itseltään.
Vaikka testamentti sanasisällöltään onkin vapaamuotoinen, on syytä olla erittäin tarkkana muotoilusta. Liian paljon tai liian vähän voi johtaa samanlaiseen epäselvyyteen. Internetistä voi tänä päivänä kirjata ulos erilaisia muotoiluja ja valmiita kaavakkeita on myynnissä mielin määrin. Ongelmana on vain se, että valmis muotoilu ei välttämättä sovi testamentintekijälle kaikilta osin. Aika ajoin törmää testamentteihin, jossa valmiiksi painetun tekstin lisäksi on omia muutoksia, lisäyksiä, yliviivauksia tai selityksiä mitä oikeastaan tarkoittaa. Tällainen testamentti on kuin tilattu riitajuttua silmällä pitäen. Testamentti on nimittäin annettava tiedoksi perikunnalle ja kuolinpesän osakkaalla, joka katsoo testamentin loukkaavan perintöoikeuttaan, on mahdollisuus tietyn ajan sisällä moittia testamenttia.
Testamentissa voi myös antaa ohjeita omista hautajaisista, hautaamismuodosta jne, mikä on melko tavallista. Tällainen määräys ei sinänsä ole sitova, mutta parhaassa tapauksessa edesauttaa hautajaisjärjestelyjä.
Kun perhesuhteissa tapahtuu muutoksia on syytä aina tarkistaa testamenttinsa. Koska testamentti on asianomaisen viimeinen tahto ei ole olemassa sidonnaisuuksia etteikö omaa testamenttiaan voisi muuttaa, olipa aiemmin laadittu keskinäinen tai yksityinen sellainen.
Testamentissa voi myös määrätä jälkeen jätettävän omaisuuden luonteesta eri tavoin. On mahdollista määrätä tuleeko perittävä omaisuus olemaan perillisen yksityisomaisuutta, mikä järjestely suojelee omaisuuden joutumista jakoon avioerossa. Näin ollen testamentti on monessa suhteessa erinomainen oikeustoiminallinen apuväline, eikä vähiten tänä uusperheiden aikakautena.

HILKKA-RIITTA KOVANEN
Asianajaja