Kalevalaista mystiikkaa ja kevään odotusta

Helmikuussa kalevalainen mystiikka pulppuaa ja on läsnä kaikkialla, vaikka suomalaiset eivät sitä ehkä itse tunne tai huomaa.
Kalevan päivä lähestyy. Sitä vietetään helmikuun 28. päivä suomalaisen kulttuurin ja kansalliseepos Kalevalan kunniaksi.

Sanoissa Väinämöisen kosketus tuntuu. Monet suomen käyttökielen sanat ja myös etunimet ovat lähtöisin kansalliseepoksestamme.

Naisten nimistä esimerkiksi Aino, Annikki, Ilmi, Kyllikki, Marjatta, Tellervo, Terhi, Tuire ja Tuulikki ja miesten nimistä muun muassa Ahti, Antero, Ilmari, Ilpo, Jouko, Kalervo, Kauko, Kimmo, Osmo, Seppo, Tapio, Unto ja Väinö tulevat suoraan Kalevalasta.

Suomessa myös katujen ja vakuutusyhtiöiden nimet ovat Väinölän perintöä. Kuvataiteilija Akseli Gallen-Kallela ja kansallissäveltäjä Jean Sibelius ammensivat luomisvoimansa ja aiheensa Kalevalasta.

Ruotsissa kalevalaista perintöä ylläpitää Kalevalaisten Naisten Liitto. Järjestöllä on neljä paikallisyhdistystä Ruotsissa: Götanmaan Kalevalaiset, Haaparannan Kalevalaiset, Roslagen Kalevala ja Tukholman Kalevalaiset.

Tunnettu suomalainen nykykansanmusiikkiyhtye Värttinä käyttää Kalevalan tekstejä inspiraation lähteenä.
Kajaanin piirilääkäri Elias Lönnrot kierteli 1800-luvun alkupuolella Itä-Suomessa ja Vienan Karjalassa keräämässä kansanrunoja ja kokosi niistä opuksen, josta tuli kansakunnan perusteksti, Kalevala.

Värttinän jäsenet tekivät Lönnrotin tapaan matkan Vienan Karjalan runokyliin ja tapasivat viimeiset elossa olevat runonlaulajat.
Matkan inspiroimana syntyi Viena-levy, jonka yhtye julkaisi viime vuoden lopussa.

Siinä Värttinä tekee kunniaa omille musiikillisille juurilleen ja vienankarjalaiselle perinteelle.

Ruotsinsuomalaiset pääsevät ihailemaan Värttinän sointia ensi viikolla, kun yhtye konsertoi Uppsalassa Ruotsinsuomalaisen päivänä 24. helmikuuta.