RS 21/20: Miten koronakriisi on muuttanut yhteiskuntaa?

Suomen hallitus alkoi viime viikolla purkamaan aiemmin päättämiään järeitä korona-rajoitustoimenpiteitä, koska tautitilanne arvioidaan aiempaa paremmaksi.

Suomi avasi peruskoulunsa viime viikon torstaina ja ravintolat saavat avata ovensa kesäkuun alusta lähtien, mutta yli 50 hengen kokoontumiset on Suomessa ja Ruotsissa kielletty.

Lisäksi Suomessa yli 500 hengen yleisötilaisuudet on kielletty 31. heinäkuuta saakka eli kesäfestivaalit jäävät tänä kesänä pitämättä.

Ruotsinsuomalaisten kesätapahtumat, kuten Axevallan kesä ja Olofströmin kuorofestivaali, on myös peruttu, samoin lähes kaikki ruotsinsuomalaisten järjestöjen kesäkauden yleisötapahtumat ja karaoke- ja tanssi-illat.

Laivayhtiöt saivat aloittaa lippujen myynnin henkilömatkustajille 14. toukokuuta, mutta rajatarkastukset jatkuvat ja loma- ja vapaa-ajanmatkoja ei toistaiseksi sallita.

Ruotsinsuomalaisille hyvä uutinen on se, että Suomen kansalaiset saavat vapaasti matkustaa Suomeen sekä lähteä sieltä. Erityisen selvästi tämä on näkynyt Haaparannan ja Tornion rajalla, missä rajaliikenne on viime päivinä moninkertaistunut.

Ihmisten arkielämään koronakriisillä on ollut suuria vaikutuksia. Yli 70-vuotiaat on riskiryhmään kuuluvina suljettu neljän seinän sisälle ja vanhainkotivanhukset on pantu vierailukieltoon.

Kahden metrin etäisyyssääntö on muuttanut ihmisten sosiaalista käytöstä ja koronan pelko on romahduttanut julkisten liikennevälineiden käyttäjämäärän. Työelämässä etätyö on otettu laajamittaisesti käyttöön.

Kansantalouteen koronalla on ollut tuhoisa vaikutus. Matkailuelinkeino on ajettu kokonaan alas, seurauksena laajamittainen konkurssiaalto. Ravintolat ja erilaisten tapahtumien järjestäjät ovat kokeneet saman kohtalon. Suomessa ja Ruotsissa yritetään korvata menetyksiä satsaamalla kotimaanmatkailuun. Nuorille ei tänä kesänä ole löytynyt kesätyöpaikkoja, kun talouskriisi on tiukentanut kuntien ja yritysten budjettia.

Valtiovalta on joutunut monella elinkeinosektorilla rientämään avuksi erilaisten tukimuotojen avulla. Näitä toimenpiteitä kutsutaan elvytykseksi ja ne rahoitetaan lisäämällä valtionvelkaa. Suomen ja Ruotsin bruttokansantuotteen arvioidaan tänä vuonna supistuvan koronakriisin vuoksi noin 5–10 prosenttia.

Mutta velaksi ei voi ikuisesti elää ja laskut on aina lopulta maksettava. Vihriälän mietintö esittääkin Suomessa ratkaisuksi työurien pidentämistä ja myös eläkeläisten työllistämistä. Voi olla, että silloin myös nyt kotikaranteenissa istuvien senioreiden työpanosta tarvitaan.