RS 16/20: Ruosuseniorit haluavat pärjätä omin voimin – myös korona-aikoina

Elämme korona-aikoja, ja valtamedia syöttää meille joka päivä toinen toistaan dramaattisempia uutisia koronavirusepidemiasta.

Mutta kuinka menee ruosusenioreilla, jotka riskiryhmään kuuluvina ovat pandemian vastaisen taistelun etulinjassa?

Vastaus on, että he jatkavat elämäänsä kuten ennenkin. Ruotsinsuomalaiset seniorit ovat omatoimisia ja haluavat hoitaa omat asiansa ja kotitaloutensa itse.

Asiaa on tutkittu myös tieteellisesti. Lääketieteen tohtori Annikki Arola julkaisi Göteborgin yliopistossa vuoden 2018 lopussa väitöskirjan, jossa analysoitiin Ruotsissa asuvien suomalaisten senioreiden kokemuksia terveydestään.

Tutkimuksessa oli mukana yli 131 yli 70-vuotiasta kotona asuvaa suomalaista ja bosnialaista. Nämä kaksi ryhmää ovat Ruotsin suurimmat maahanmuuttajaryhmät ikääntyvän väestön keskuudessa. Ruotsin yli 80-vuotiaista noin 15 prosenttia on suomalaisia.

Ruotsinsuomalaisten senioreiden haastattelussa nousi esille erityisesti yksi piirre: he haluavat pärjätä itse. Esimerkiksi terveydenhuollon tarjoamaa apua ei välttämättä haluta ottaa vastaan. Ruosuseniorin vastaus on usein, että kiitos infosta, mutta kyllä minä pärjään.

Suhteet Suomeen ja mahdollisuudet käydä siellä ovat tutkimuksen mukaan todella tärkeitä ruosusenioreille terveyden kannalta. Kyseessä ovat omien juurien kaipuu, sukulaissuhteet ja oman identiteetin vahvistaminen sekä mahdollisuus ilmaista itseään omalla äidinkielellään.

Tutkimuksen yksi tärkeä johtopäätös oli, että ruotsinsuomalaisten senioreiden terveys ei välttämättä ole huonompi kuin kantaväestöllä, vaan he kokevat henkilökohtaisen terveytensä hyväksi. Eräiden aikaisempien tutkimusten mukaan ruotsinsuomalaisten terveys olisi keskiarvoa huonompi. Arolan mukaan syy tähän on tutkittujen työhistoria, ei maahanmuuttajatausta.

Kuningaskuntamme asukasluku on kymmenen miljoonaa, joista kaksi miljoonaa eläkeläistä ja ruotsinsuomalaiset seniorit ehkä merkittävin yksittäinen ryhmä heidän joukossaan. Kyseessä on tärkeä valitsijaryhmä myös vaalien sattuessa kohdalle. Päättäjien olisikin syytä kuunnella meidän senioreitamme herkällä korvalla – myös pandemia-aikoina.