RS 09/19: Miten ruotsinsuomalaiset saisi kiinnostumaan Suomen vaaleista?

Suomen politiikan kentällä käy kuumeinen kuhina, kun tasavalta valmistautuu huhtikuussa pidettäviin eduskuntavaaleihin. Kyseessä on historiallinen sukupolvenvaihdosvaali – monet vanhat konkarit jäävät pois. Muutos on poikkeuksellisen suuri. Tieto kansanedustajapaikkojen vapautumisesta nostaa nuoria ehdolle ja tukiryhmät ovat asettumassa ihan uuteen asentoon.

Suomen eduskuntavaaleissa on 13 vaalipiiriä. Ruotsissa asuu noin 130 000 Suomen kansalaista, jotka ovat äänioikeutettuja Suomen valtiollisissa vaaleissa. Jos ruotsinsuomalaisillla olisi oma vaalipiiri, vastaisi se 6–8 edustajapaikkaa Suomen eduskunnassa. Esimerkiksi Lapin vaalipiiri saa seitsemän kansanedustajaa huhtikuussa valittavaan eduskuntaan.

Ruotsinsuomalaiset järjestöt ovat vuosien varrella tehneet aloitteita omasta vaalipiiristä muun muassa Ulkosuomalaisparlamentissa, mutta siellä ne on aina tyrmätty.

Yksi syy tähän saattaa olla alhainen äänestysprosentti. Vain 11,5% äänioikeutetuista ruotsinsuomalaisista äänesti Suomen viimeisissä valtiollisissa vaaleissa.

Syitä alhaiseen äänestysprosenttiin on monia. Ruotsinsuomalaiset asuvat hajallaan ympäri suurta valtakuntaa, mutta äänestyspaikkoja koko maassa on perinteisesti ollut vain kolmisenkymmentä, niistäkin useimmat auki vain 2–3 tuntia yhtenä ainoana päivänä.

Jos omalla paikkakunnalla ei ole äänestyspaikkaa, kuten useimpien kohdalla on tilanne, niin kesken työpäivän ei yhden äänestysreissun takia lähdetä satojen kilometrien päähän.

Suomen puolella varsinkin suurten puolueiden kenttäorganisaatiot ovat vahvoja. Ne mobilisovat oman kannattajakuntansa ja järjestävät myös kuljetukset vaalipaikoille, Ruotsin puolella tällaista Suomen vaaleihin liittyvää toimintaa ei ole.

Eduskuntavaalit saavat Suomessa vaalien alla medioiden päähuomion erilaisten vaalitenttien a–ohjelmien muodossa. Ruotsin puolella vaaleista tiedotus on omien ruotsinsuomalaisen medioiden varassa, jotka kylläkin yrittävät parhaansa vaalitietouden jakamiseksi.

Lisäksi Suomen vaaliviranomainen lähettää äänioikeudesta informoivan kirjeen kaikille niille äänioikeutetuille, joiden osoite on tiedossa. Ruotsin suurissa päämedioissa ei Suomen vaaleista juurikaan puhuta.

Tämän lisäksi varsinkin pitkää Ruotsissa asuneille äänestäjille monet Suomen nykypäivän kansanedustajista ja eduskuntaan pyrkivistä ovat tuntemattomia kasvoja.

Tämän kevään eduskuntavaaleissa Ruotsissa asuvat Suomen kansalaiset voivat äänestää myös kirjeitse, minkä toivotaan lisäävän äänestysvilkkautta. Toki äänestys järjestetään myös perinteisellä tavalla Suomen suurlähetystössä ja äänestyspaikoissa.

Äänestykseen tarvittavat asiakirjat on tilattava Suomen oikeusministeriön tilauspalvelusta ( puh.+358-0-295 150 030  sähköposti kirjeaanestys@vaalit.fi, kotisivu www.vaalit.fi/kirjeaanestys). Äänestää voi heti, kun ehdokkaille on arvottu ehdokasnumerot maaliskuun puolivälissä.

Kirjeäänestyksessä tarvitaan kaksi todistajaa todistamaan allekirjoituksillaan äänestyslippu, joka postitetaan Suomeen vanhan kotikunnan keskusvaalilautakunnalle. Kuori ja ääni käsitellään Suomessa samalla tavalla kuin muutkin siellä annetut ennakkoäänet.