Pääkirjoitus – RS v.2/16

Suomen ja Ruotsin pääministerit linjasivat sunnuntaina harvinaisessa yhteisartikkelissa, että maat tulevat tiivistämään entisestään yhteistyötä asellisisissa kriiseissä. Kirjoitus julkaistiin Dagens Nyheter-lehdessä ja Suomessa Aamulehdessä, Kalevassa, Turun Sanomissa ja muissa Lännen Mediaan kuuluvissa lehdissä.

Pääministerit Juha Sipilä ja Stefan Löfven korostavat maiden puolustusyhteistyön tiivistämisen tärkeyttä. Suomi ja Ruotsi voivat vastaisuudessa toimia yhdessä myös kriiseissä ja aseellisissa konflikteissa. Pääministerien mukaan Suomen ja Ruotsin suurin turvallisuusuhka on sotilaallisen toiminnan lisääntyminen Itämeren alueella sen jälkeen kun Venäjä aloitti Ukrainaa vastaan kohdistetut toimet ja liitti Krimin Venäjään.

Myös Syyrian kriisi ja Isisin aiheuttama terroriuhka huolestuttaa pääministereitä. Heidän mukaansa kyseessä on vakavin Euroopan turvallisuutta uhkaava haaste kylmän sodan loppumisen jälkeen.

Pääministerit näkevät yhteistyön tiivistämisen välttämättömänä. Sipilän ja Löfvenin mukaan Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön tiivistyminen on viime aikoina näkynyt yhteisten harjoitusten ja tiedonvaihdon alkamisena sekä satamien ja lentokenttien yhteiskäyttönä.

Pääministerit toteavat myös, että Suomen ja Ruotsin sotilaallisella liittoutumattomuudella on vaikutusta siihen, että Pohjois-Euroopan ja Itämeren turvallisuustilanne pysyy vakaana.

Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö kannattaa pääministerien esittämää puolustusyhteistyön syventämistä maiden välillä. Hänen mukaansa yhteistyö on tarpeellista Suomen
kaltaiselle pienelle maalle. Niinistö kertoo, että tulevaisuuden yhteistyömuotoja ovat ilmavoimien yhteiset laskeutumistukikohdat, laivastotukikohtien yhteiskäyttö ja mahdollisesti yhteiset yksiköt eri puolustushaaroissa.

Myös presidentti Sauli Niinistö korosti uudenvuodenpuheessaan Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä. Kahdella sotilasliittoon kuulumattomalla maalla on yhdessä vahvat yhteydet niin länteen kuin itään. Olisi loogista, että rakentaisimme myös ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä pidemmälle, sanoi presidentti puheessaan.

Edellä mainitut valtionpäämiesten kannanotot kertovat, että puolustusyhteistyön syventäminen on vakavissaan käynnissä. Suomalaiset näkevät asetelmassa suuria mahdollisuuksia – Suomi ja Ruotsi voisivat toimia parivaljakkona ja yhteisenä toimijana, joka ylläpitää vakautta Itämeren alueella. Ruotsi-Suomen turvallisuuspoliittinen yhteistyö lisäisi myös mahdollisuuksia liennyttää jännitystä pohjoisessa Euroopassa.

Vielä on pitkä matka siihen, että Suomi ja Ruotsi nähtäisiin yhteisenä toimijana Itämerellä ja Pohjolassa. Tarvitaan poliittista tahtoa ja lainsäädännöllisiä toimia. Suomen eduskunta ja Ruotsin valtiopäivät edustavat kansaa ja ovat ylin päättävä elin myös puolustusyhteistyöstä päätettäessä. Tiivistyvän yhteistyön lainsäädännöllisiä edellytyksia selvitetään parhaillaan molemmissa maissa, mutta selvitystyö tulee etenemään hitaasti.

Löfvenin ja Sipilän sunnuntaisen yhteiskirjoituksen viesti kansalle on joka tapauksessa erittäin selvä: Suomi ja Ruotsi voivat vastaisuudessa toimia yhdessä kriiseissä ja aseellisissa konflikteissa, kunhan kummassakin maassa tehdään tarvittavat poliittiset päätökset.