KRAMFORS. Marja-Leena Paananen on pitkän linjan suomiseura-aktiivi Kramforsissa. Keväällä hän kävi kirjoituskurssilla, ja sen jälkeen seurasi pitkä linja tapahtumia, jotka nostivat Marja-Leenan kuuluisuuteen.

Kirjoituskurssilla eräänä tehtävänä oli kirjoittaa kolmesta eri aiheesta, aikaa oli 20 minuuttia. Marja-Leena kirjoitti siitä, mitä tapahtui 1960-luvulla parin ensimmäisen viikon aikana, kun hän saapui Ruotsiin. Tarina jäi mieleen kirjoituskurssin vetäjälle Pelle Olssonille, ja tarina vietiin lääninmuseoon Merkkivuosi 1809 -projektiin nähtäville.
Tapahtumaketju vyöryi eteenpäin, kun taiteilija Janne Björkman sai tehtäväkseen suunnitella muistomerkin Merkkivuoden kunniaksi.
Taiteilija oli nähnyt Marja-Leenan kirjoitukset lääninmuseossa ja sai sieltä idean taideteokseensa. Hän suunnitteli penkin, jossa on Marja-Leenan kertomus. Penkki on tehty vahvasta erikoismuovista, ja se kestää kovaakin käyttöä. Muoviin on ikuistettu Marja-Leenan kirjoittama teksti. Penkki on asetettu Härnösandiin maaherran asunnon kupeeseen kauniiseen puistoon.

Kesäkuun alussa oli taideteoksen - siis penkin - vihkiäiset. Lääninmuseon EU-rahoitteisen Merkkivuosi -projektin vetäjä Margareta Bergvall piti puheen ja pyysi sitten Marja-Leenankin yleisön eteen. Marja-Leenaa naurattaa.
- Nyt oli mikrofoni joutunut väärän naisen käsiin, eikä sitä saanut pois. Kerroin mitä mieleen tuli, kaikenlaista Suomesta ja Ruotsista ja jopa isäni sotamuistoista!
Marja-Leena oli siis avannut suunsa, ja oikea henkilö oli kuullut hänen puhuvan. Ruotsin Radion P4:n tuottaja Dan Gerell kysyi Marja-Leenalta, olisiko hän kiinnostunut tekemään radio-ohjelmaa. Ja absolut, oli Marja-Leena vastannut sen kummemmin ajattelematta.
Radio-ohjelma ”Personligt” on jo purkitettu, ja sitä voi kuunnella syyskuussa P4:lta sunnuntai-aamuisin kello 7-8. Ohjelmaan on valittu 11 henkilöä koko Ruotsista, ja jokaista ohjelmaa varten on varattu tunnin verran aikaa, mutta ohjelman tuottaja mieltyi Marja-Leenan niin paljon, että antoi hänelle ylimääräisen tunnin, niinpä Marja-Leenan ohjelma lähetetään kahtena osana 6. ja 13. syyskuuta.
Ohjelman ideana on se, että ohjelmaan valitut 11 henkilöä ovat saaneet nauhurin, johon he ovat tallentaneet mieleisiään juttuja. Materiaali on lopuksi järjestetty radiossa yhtenäiseksi ohjelmaksi. Marja-Leena kertoo ottaneensa nauhurin mukaan Kramforsin kaupunkijuhlille sekä olleensa Suomessa haastattelemassa vanhoja koulukavereitaan, käyneensä Kinnulan sankarihaudoilla ja saappaanheiton maailmanmestaruuskisoissa.
Marja-Leena laittaa myös oman itsensä peliin ja kertoo muun muassa lapsuudestaan, Amerikan matkastaan sekä muista hänelle tärkeistä asioista.

Nyt Marja-Leena Paanasella on siis oma penkki, oma radio-ohjelma, ja media on kiinnostunut hänestä. Lisäksi Föreningen Liv i Sverige on kehottanut Marja-Leenaa ryhtymään kirjailijaksi.
- Ei olisi uskonut, että tavalliselle suomalaiselle työläisnaiselle käy näin Ruotsissa, Marja-Leena myhäilee.
Vaikka ihan tavallinen nainen Marja-Leena Paananen ei ole, se täytyy myöntää. Hän oli yhtenä perustajajäsenenä, kun Kramforsin Suomi-Seura vuonna 1975 laitettiin kokoon. Hän on toiminut seuran sihteerinä miltei 30 vuotta, ja nykyään hän on seuran puheenjohtaja. Suomi-Seura tekee Kramforsin kunnan kanssa yhteistyötä muun muassa siten, että seura tarjoaa tulkkipalveluja, ja Paananen on ollut usean vuoden ajan töissä siellä. Hän on lisäksi pitänyt useita kursseja ja lukupiirejä ABF:ssä ja ollut mukana perustamassa naispäivystystä Kramforsiin, toiminut S-naisten sihteerinä, istunut kunnanvaltuustossa ja työskennellyt SAP:n toimistossa. Lisäksi hän on perustanut sosiaalidemokraattisen Suomi-Seuran ja on mukana föreningenshusin (järjestötalon) hallituksessa sekä ollut paikallisradiossa toimittajana.

Marja-Leena esittelee Suomi-Seuran tiloja. Kramforsin kunta myi yhdellä kruunulla kokonaisen talon järjestöjen käyttöön, ja sinne mahtuvat myös Suomi-Seuran kokoushuone, keittiö ja toimisto. Seura täyttää 35 vuotta ensi vuonna, ja silloin on luvassa juhlat, Marja-Leena lupaa.
Ihan alkuaikoina Kramforsin Suomi-Seuralla on ollut paljonkin jäseniä, enimmillään 250 henkeä. Sittemmin jäsenmäärä on huvennut ja on nykyään vain vähän yli seitsemänkymmenen. Marja-Leena toivoisi, että seura kiinnostaisi useampaa. Hänen mukaansa Kramforsissa asuu jopa 500 suomalaistaustaista henkilöä, joten siitä porukasta luulisi löytyvän aktiivisen suomalaisen kulttuurin harrastajia.
Kesän alussa seura juhli Merkkivuotta, Kramforsissa pidettiin markkinat, katsottiin teatteria ja tanssittiin. Mutta yleisöä olisi voinut olla enemmänkin, Marja-Leena tuumii. Suunnitteilla on tarinankerrontakurssi, ja sen Marja-Leena toivoo kiinnostavan ihmisiä.
Kramforsin Suomi-Seura tekee yhteistyötä kunnan, suomalaisen seurakunnan sekä ABF:n kanssa. Esimerkiksi tänä vuonna ABF:ssä on opiskeltu Suomen sodan historiaa.
Tärkeä osa seuran työtä on myös vanhustyö; vapaaehtoiset käyvät vanhusten kotona pitämässä seuraa ja hoitamassa arkiasioita. Marja-Leenan mukaan seuralla olisi ideoita ja rahoitus myös lapsi- ja nuorisotyötä varten, mutta osanottajien puutteen vuoksi projektit eivät ole onnistuneet.

Vuoden suurin tapahtuma on joulumyyjäiset. Joka vuosi seurassa neulotaan, kudotaan, ommellaan ja nikkaroidaan, jotta myyjäisiin saataisiin mahdollisimman monta pöytää Suomi-Seuralle.
- Sukat, poppanat, matot ja puutyöt menevät hyvin kaupaksi joulumyyjäisissä, Marja-Leena kertoo.
Tuotto on ollut niin hyvää, että kaksi vuotta sitten suomiseuralaiset kävivät Kanariansaarilla, ja tänä syksynä aiotaan tehdä matka Turkkiin.

LAURA PALOVUORI
2009-09-10