Lääkärinpalsta – RS v.24/14

karttunen

Kysymys: Hei dr Gunnar Karttunen
Äidilläni on säärihaava joka siten myös vaikuttaa minuun ja lähiympäristöön, se on suuri ongelma ja murheenaihe meille kaikille. Pelottava.
Se on hänellä ollut nyt yli vuoden, mitä ihmettä sille pitäisi tehdä, mikä auttaa?
Tämä vaiva vaikuttaa mielialaan ja elämänhaluun. Joku oli hänelle sanonut että säärihaava ei parane kuin haudassa! Ei lohduttavaa.
Äitini on 88-vuotias ja asuu yksin Suomessa, Lohjan kunnassa, hänellä käy hoitaja 1-2 kertaa viikossa puhdistamassa haavan.
Olen kiitollinen neuvosta ja ohjeesta miten minä täältä käsin voin äitiäni auttaa.

Parhain terveisin
Milja Nicklen

Vastaus:
Krooninen alaraajahaava
Krooniset alaraajahaavat ovat yleinen ihmisten ikääntymisen myötä tuleva ongelma. Laskimoverenkierron vajaatoiminta on syynä 37–76 % tapauksista. Valtimoverenkierron vajaatoiminnasta aiheuttaa 9–22 % haavoista. 7–26 % tapauksista on kyse samanaikaisesta laskimovajaatoiminnasta että valtimoverenkierron vajauksesta. Noin 10 %:ssa voi taustalla olla jokin muu sairaus, kuten vaskuliitti, sidekudossairaudet (reuma), diabetes, ihosyöpä, trauma,…
Riskitekijät
Valtimoperäisen alaraajahaavan esiintyminen todennäköisyys lisääntyy ateroskleroosin (valtimoiden kovettumistaudin), ikääntymisen, tupakoinnin ja diabeteksen myötä. Yli puolet näistä potilaista sairastaa myös sepelvaltimotautia tai aivovaltimotautia. Valtimoperäinen haava on kuivapohjainen, kalpea, ympäristöltään punoittava, tumma nekroottiskatteinen ja kivulias. Kipu hellittää raajaa riiputettaessa. Laskimoperäisen kroonisen alaraajahaavan synnyn taustalla arvellaan olevan laskimoläppien vaurioitumisesta johtuvan laskimorefluksin eli veren takaisinvirtauksen mikä puolestaan aiheuttaa laskimohypertension ja ihomuutoksia. Laskimoperäinen haava on yleensä matala, kosteapohjainen, erittävä, kellertävä fibriinikatteinen, ympäröivältä iholta panssaroitunut (lipodermatoskleroosi) sekä pigmentoitunut. Mahdollinen kipu hellittää, kun raaja on kohoasennossa
Tutkimukset
Potilastietojen ja lääkärin tutkimuksen perusteella selvitään mitkä ulkoiset tai sisäiset tekijät vaikuttavat haavan ilmaantumiseen ja sen huonoon paranemiseen.
Hoito
Kroonisten haavojen hoidon kulmakivi on syynmukaisten (etiologisten) tekijöiden korjaaminen. Valtimohaavan ainoa parantava hoito on raajan verisuonikirurgiset toimenpiteet (revaskularisaatio). Sekamuotoisten haavojenhoidossa saatetaan joutua tekemään toimia sekä valtimoissa että laskimoissa. Laskimohaavan tärkein hoitotoimenpide on sääriturvotuksen poistaminen. Laskimohaavoista suuri osa paranee muutamassa kuukaudessa säännöllisellä turvotuksen estohoidolla, joka myös ehkäisee laskimohaavan uusiutumista. Turvotuksen hoito toteutetaan tukisidoksilla ja myöhemmin tukisukilla. Aluksi saatetaan tarvita kohoasentoa ja lymfaterapiaa.
Paikallishoito
Kroonisten alaraajahaavojen paikallishoidon tavoitteena on puhdistaa haava ja luoda haavalle hyvät paranemisedellytykset. Alaraajahaavan voi puhdistaa eritteistä suihkuttamalla sitä vesijohtovedellä. Kuolleen kudoksen poisto voi tapahtua mekaanisesti, entsymaattisesti, autolyyttisesti tai biologisesti. Haavojen ulkonäön luokittelussa pyritään käyttämään VPKM-väriluokitusta. Siinä vaaleanpunainen väri tarkoittaa epitelisoituvaa haavaa, punainen granuloivaa, keltainen fibriinikatteista ja musta nekroottista. Haavanhoitotuotteissa käytetään myös tätä väriluokitusta. Haavan väriluokitus on haavatuotteen valinnan perusta. Suomessa on saatavana yli 500 erilaista haavanhoitotuotetta.
Kirurginen hoito
Revisiokirurgia on tärkeä osa haavaa puhdistavaa paikallishoitoa, jonka tavoitteena on nekroottisen tai infektoituneen kudoksen poistolla saada puhdas granuloiva haavapohja. Jos haavan paraneminen ei ole edistynyt suotuisasti tehokkaasta konservatiivisesta hoidosta huolimatta niin silloin voidaan harkita plastiikkakirurgisia korjausleikkauksia kuten ihonsiirtoa ja kielekeleikkauksia.
Infektioiden hoito
Kroonisessa alaraajahaavassa on infektio jos sen ympärillä todetaan kuumotusta, punoitusta, turvotusta, kipua, märkäistä haavaeritettä tai haavan nopeaa laajenemista. Bakteerinäytteen perusteella aloitetaan systeeminen antibioottihoito.

GUNNAR KARTTUNEN
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Tukholma